Pörssiyhtiöiden osingoissa tulee taas ennätysvuosi, kertoo Kelan entisen johtavan tutkijan Pertti Honkasen selvitys. 60 suurta tai suurehkoa pörssiyhtiötä jakaa tänä vuonna osinkoja noin 13,6 miljardia euroa eli noin miljardi euroa enemmän kuin viime vuonna.
Osinkopotti on kasvanut lähes keskeytyksettä vuodesta 2014. Silloin 60 pörssiyhtiön osingot olivat 9,9 miljardia euroa. Vain vuonna 2017 kokonaispotti laski hieman edellisvuodesta.
Suurimpia osingonjakajia ovat Nordea, Nokia, Sampo, Telia, Fortum ja Kone. Tähän kerhoon nousee tänä vuonna myös Fiskars. Nordean osingot ylittivät Kelan maksamat eläkkeet ensi kerran vuonna 2016.
Henkilöstön vähentäminen ei estä yhtiöitä lisäämästä osingonmaksua. Wärtsilän viime vuoden liikevoitto kohosi 552 miljoonaan euroon ja sen osingonjako kasvaa 272 miljoonasta 284 miljoonaan euroaan. Samaan aikaan yhtiö ilmoitti maailmanlaajuisesta 1 200 työpaikan vähennysohjelmasta, josta 150 työpaikan vähennys kohdistuu Suomeen.
Tänään yt-neuvotteluista Oulussa ilmoittanut StoraEnso kuuluu myös osingonkasvattajiin.
UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja hallituksen jäsenet – 12 henkilöä – saivat palkkioita yhteensä 1,24 miljoonaa euroa. Viime vuonna tämän johtoryhmän palkka-, palkkio- ja eläkekulut olivat Honkasen mukaan 23,3 miljoonaa euroa eli keskimäärin 1,9 miljoonaa euroa johtohenkilöä kohden.
Koko UPM-konsernin henkilöstökulut olivat viime vuonna keskimäärin 62 000 euroa henkilöä kohden.
”Siitä voidaan laskea, että johdon palkkaus henkilöä kohden maksoi keskimäärin 31 kertaa niin paljon kuin UPM:n työntekijöiden palkkaus keskimäärin”, Honkanen kirjoittaa blogissaan.
uutiskirje 
