Vihapuhe yllättää ja lamauttaa työntekijän

Yleensä vihapuhe yllättää kohteensa. Siksi se kuormittaa työtä ja pilaa koko työpäivän. Jos vihapuhe jatkuu pidempään, se lamauttaa ja rajoittaa.

Yliopistomaailmassa vihapuhe on tutkimusten mukaan jopa kaventanut tutkimusaiheita.

– Vihapuhetta ei ole nähty organisaation ongelmana, vaan vihapuheen kohteeksi joutuneen henkilön ongelmana, viestinnän tutkija Annamari Huovinen Osuuskunta Mediakollektiivista totesi torstaina.

Työsuojelurahaston rahoittama ja Osuuskunta Mediakollektiivin ja TJS Opintokeskuksen laatima opas vihapuheen uhreiksi joutuneille julkaistaan kevään aikana.

Huovinen huomauttaa, että vihapuhe kaventaa demokratiaa. Vihapuhetta ei saa hänen mukaansa pitää missään nimessä ”uutena normaalina”.

– Vihapuhe ei ole kohteen syytä, hän painottaa.

Esimiehellä vastuu henkisestä työsuojelusta

Vihapuhetta on vaikea estää ennalta. Kun vihapuhe pystytään nopeasti taltuttamaan, sen vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Huovinen muistuttaa, että esimiehellä on lain antamat velvoitteet huolehtia työntekijän työsuojelusta. Tämä tarkoittaa myös henkistä työsuojelua vihapuhetilanteissa.

Toistaiseksi käytännön keinot tilanteen ratkaisemiseksi ovat puuttuneet. Organisaatiolla pitää olla hänen mukaansa nopeat keinot toimia, kun se tai sen työntekijä joutuu vihapuheen kohteeksi.

– Vihapuhetilanteet on hyvä ennakoida. Pitää miettiä valmiiksi, miten niissä toimitaan. Lisäksi esimiehet tarvitsevat koulutusta, kuinka auttaa vihapuheen kohteeksi joutunutta työntekijää.

Ohjeet julkaistaan kesäkuussa sekä opintokeskuksen sivulla että hairitsevapalaute.fi-sivuilla. Oppaiden lisäksi sivuilla kerrotaan tilanteista, joissa on saatu vihapuhe onnistuneesti taltutettua.

– Henkilökohtaisen vihapuhehyökkäyksen kohteelle neuvotaan, kuinka hän voi suojata yksityisyyttään luopumatta sananvapaudesta, Huovinen kertoo.

Keskustelukulttuuri on muuttunut kielteiseksi

Selvitysten mukaan naiset saavat enemmän vihapostia ja he joutuvat kuulemaan enemmän vihapuhetta kuin miehet.

Vihapuhe kohdistuu etenkin esimies- tai johtotehtävissä oleviin naisiin. Vaikka he olisivat julkisuudessa tutkijoina tai asiantuntijoina, sähköpostiin tulee kommentteja heidän ulkonäöstään, seksuaalisuudestaan tai muuta aiheeseen kuulumatonta.

Huovisen mukaan teknologinen kehitys ja sosiaalinen media eivät selitä vihapuheen yleistymistä. Sosiaalisessa mediassa vihapuhetta levitetään oman kuvan ja nimen kanssa. Näin ei olisi tehty aiemmin.

– Koko keskustelukulttuuri on muuttunut negatiiviseen suuntaan.