Kati Tervo: Lapista Suomen veturi kymmenessä vuodessa

Kemiläinen Kati Tervo haluaa ilmastopolitiikkaan enemmän realismia kuin idealismia. Tavoitteiden pitää olla kunnianhimoisia, arkea unohtamatta.

Kemissä syntynyt Tervo on tehnyt pikareissun Uumajaan lukion jälkeen opiskelemaan, asunut ja työskennellyt Helsingissä. Paluumuuton Kemiin hän teki lastensa isän kanssa reilu kymmenen vuotta sitten.

– Arki on erilaista Helsingissä kuin teollisuuspaikkakunnilla, muistuttaa Tervo.

Perinteisesti on eletty teollisuudesta, mutta automaatio vähentää työpaikkoja. Kemissä odotetaan teollisuuteen ensi kesänä miljardi-investointia ja tämän myötä tuhansia henkilötyövuosia työtä perustamisvaiheessa.

Teollisuuspaikkakunnat lobbaavat työpaikkojen puolesta

Ilmastonmuutoksen hillitseminen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla aiheuttaa päänsärkyä Lapin vaalikentillä.

– Tähän on ollut vaikea vastata. Yksityisautoilu on elinehto eikä joukkoliikenne ole kannattavaa, sanoo vasemmistoliiton ehdokkaana oleva Tervo.

Aika rumiakin kommentteja tulee.

– Itsekin olen kasvanut teollisuuspiippujen varjossa Kemissä. Alue elää teollisuudesta.

Tervo oli taannoin lobattavana Outokummun Tornion terästehtaalla, jossa hän kuuli tehtaan sähkökompensaatiosta ja ruostumattoman teräksen kierrätyksestä.

Hänestä on tärkeää, etteivät ilmastolinjaukset vie pohjaa pois 2 500 työpaikalta, ja välillisten vaikutusten piirissä olevalta 5 000 hengeltä.

– Jos tehdas lähtisi alueelta pois, sehän olisi katastrofi.

Perustulo pienentää
pienyrittäjän riskiä

Palveluliiketoiminnassa ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on potentiaalia.

– Olisi hyvä, jos olisi perustulo, johon olisi sidottu myös yrittäjien starttiraha. Ei tippuisi tyhjän päälle, sanoo Tervo.

Lapille tärkeässä, kasvavassa turismissa on varjopuoliakin. Tavoitteena on kuitenkin saada rinnekeskusten sesonkityö ympärivuotiseksi.

– Mehän eletään luonnosta itte. Metsästetään, kalastetaan ja poimitaan marjat. Turismille kaavoitetaan alueita ja rakennetaan hotelleja.

Matkailun ja kaivosteollisuudenkaan yhteen sovittaminen ei ole helppoa, vaikka kaivoksilla on pitkä historia alueella.

– Kemin kromikaivos on ainutlaatuinen Euroopassa. Sanovat, ellei löydöstä olisi tehty, Meri-Lapin aluekaan ei olisi teollistunut, pohtii Tervo.

Tervo muistuttaa, että arktisen alueen merkitys kasvaa. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on hienoja visioita tulevaisuudesta.

Sote Lapissa
isommille harteille

Tervo haluaisi päästä maakunnassa oirehtivasta vastakkainasettelusta.

– Sote-ratkaisu oli seurausta vastakkainasettelusta, ja nyt Mehiläinen pörrää Lapissa viisitoista vuotta. Päätöstä ajettiin kuin käärmettä pyssyyn.

Napapiirin yläpuolella on hätä: lähimmät kaupat, terveysasemat ja muut palvelut ovat matkan päässä. Tervon anopilla on 75 kilometriä Sallan kuntakeskukseen ja 60 Kemijärvelle.

Helsinkiläisen kokoomuspormestarin Jan Vapaavuoren sote-malli suorastaan pelottaa.

– Jos kunnat saisivat itse päättää, se olisi Lapissa katastrofi. Miten muutaman tuhannen asukkaan kunnat voivat tuottaa palvelut, kun kunnassa ei ole veronmaksajia, kysyy Tervo.