Alipalkkaus on työvoiman rikollista riistoa ja se pitäisi sellaisena tunnustaa rikoslaissa, toteaa Vasemmistonuoret viitaten Helsingin Sanomien juttuun tiettyjen nepalilaisten ravintoloiden työntekijöiden oikeuksien loukkaamiseen. Oikeuksistaan tietämättömien ja haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden hyväksikäytöstä on muitakin esimerkkejä.
Vasemmistonuorten mielestä alipalkkaus on kriminalisoitava. Sillä lähetettäisiin selkeä viesti siitä, ettei heikommassa asemassa työmarkkinoilla olevien riistoa hyväksytä, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.
– Tällä hetkellä rikoslaissa olevilla nimikkeillä ei yksinkertaisesti pystytä riittävästi puuttumaan alipalkkaukseen, hän toteaa.
Kriminalisointi tarkoittaisi käytännössä sitä, että yleissitovan tai normaalisitovan työehtosopimuksen sisältämän palkanmaksuvelvoitteen rikkominen olisi jatkossa rangaistavaa. Tällä hetkellä alipalkkausta harjoittavat ja näin työehtoja polkevat yritykset saavat epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoilla rehellisten työnantajien ja yrittäjien kustannuksella.
Alipalkkaus luo pahimmillaan kahdet työmarkkinat, joilla riistetään erityisesti sekä nuorta että ulkomaista alipalkattua, oikeuksistaan tietämätöntä työvoimaa. Alipalkkaus on yhteiskunnalle haitallista monella tapaa, sillä se myös lisää työttömyysturvamenoja ja alentaa verotuloja.
– On luotava sellaiset työmarkkinat, joilla palkalla voi tulla toimeen. Nuorten, maahanmuuttajien tai minkään muunkaan yksittäisen ryhmän palkkoja ei saa polkea. Myös lainsäädännön tulisi selkeästi osoittaa tämä, sanoo Zidan.
Vasemmistonuoret kehottaa kaikkia allekirjoittamaan kansalaisaloitteen alipalkkauksen kriminalisoimiseksi.
uutiskirje 
