Useimmat digisovellukset ovat miesten suunnittelemia, joten niistä ei aina ole hyötyä naisille. Latinalaisessa Amerikassa on alettu tasoittaa sukupuolten teknologista eriarvoisuutta.
Argentiinalainen digitaalisen opetuksen asiantuntija Melina Masnatta törmäsi epäsuhtaan työssään: opettajista on 73 prosenttia naisia, mutta kouluissa käytettävistä sovelluksista yli 90 prosenttia on miesten tekemiä.
Masnatta johtaa vuonna 2015 perustamaansa Chicas en Tecnología (Tytöt teknologiassa) -järjestöä, joka koulii nuoria naisia digiosaajiksi ja yrittäjiksi. Kurssin on jo suorittanut 1 700 teinityttöä.
Naisille tarjotut palvelut liittyvät hyvin perinteisiin aiheisiin.
– On ihan tavallista, että kun tyttö kertoo kotona aikovansa tekniselle alalle – vaikkapa pelisuunnittelijaksi – vanhemmat sanovat sen olevan miesten heiniä, Masnatta kertoo.
Naisen euro on 80 senttiä
Jo pikavilkaisu netissä tarjolla oleviin sovelluksiin paljastaa alan miehisyyden. Naisille tarjotut palvelut liittyvät hyvin perinteisiin aiheisiin: muotiin, lapsiin, kodin taloudenpitoon, kuukautiskiertoon, meikkeihin ja ruokavalioon.
Naisten näkemykset ja panos ovat kuitenkin tarpeen tulevaisuutemme muovaamisessa, olipa kyse mobiilipankista, lohkoketjutekniikasta, keinoälystä tai esineiden internetistä, YK:n naisjärjestö UN Women muistuttaa.
Järjestöä Latinalaisessa Amerikassa johtavan Luiza Carvalhon mukaan luovat alat ja teknologia tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia naisten taloudelliselle vahvistumiselle.
– Sukupuolten välinen digikuilu on kuitenkin levenemässä, ja naiset ovat pahoin aliedustettuja luonnontieteissä, tekniikassa, matematiikassa ja designissa, Carvalho sanoo.
Hän uskoo, että naisten digiosaamisella parannetaan heidän asemaansa työmarkkinoilla. Latinalaisen Amerikan työtä tekevistä naisista 60 prosenttia toimii epävirallisessa taloudessa ja naisten palkat ovat keskimäärin 20 prosenttia pienemmät kuin miesten.
Alueen naisista on työelämässä hiukan vajaa 50 prosenttia, kun miehillä osuus on liki 75 prosenttia.
Nykypäivän lukutaitoa
Masnattan mukaan teknologia mielletään helposti ”mustaksi laatikoksi, ikään kuin se olisi jotain puhdasta ja neutraalia. Sen ovat kuitenkin luoneet ihmiset, joilla on oma historiansa ja näkemyksensä. Koodaaja on usein valkoinen mies, joka elää eri maassa ja kulttuurissa kuin me.”
– Tytöt teknologiassa opettaa katsomaan asioita oppilaiden oman yhteiskunnan näkökulmasta ja koodaamaan siinä tarvittavia ratkaisuja, hän selittää.
Masnatta vertaa teknologiaa Rosettan kiveen, jonka avulla pystyttiin lukemaan muinaisen Egyptin hieroglyfit.
– Kun ymmärtää teknologiaa, ymmärtää, miten tulemme kommunikoimaan keskenämme.
– Aiemmin teknologian käyttö edellytti lukutaitoa, nyt kirjoitustaidotonkin voi lähettää ääniviestin ja liikkua verkossa ikonien avulla. Teknologia on tämän päivän lukutaitoa, hän jatkaa.
Naisten digikoulutus antaa pohjaa nykypäivän ammatteihin, ja itse teknologia-alalla työvoimantarve kasvaa. Siksi naisten on helppo vallata alaa ja saada hyviä työpaikkoja, Masnatta uskoo.
lehti 