Tytöt yhä islamistien sotasaaliina Nigeriassa

– He pakottivat meidät mukaansa ja pitivät meitä vankeinaan, kertoo nigerialainen Lydia Musa, joka joutui 14-vuotiaana Boko Haram -järjestön sieppaamaksi ja pakkoavioliittoon islamistitaistelijan kanssa.

Vuonna 2009 aseellisen kapina aloittanut Boko Haram on tunnettu nuoriin tyttöihin kohdistuvista sieppauksista, ihmiskaupasta, pakkoavioliitoista ja orjuuttamisesta.

– Naiset ja tytöt ovat edelleen järjestölle sotasaalista, Human Rights Watchin paikallinen tutkija Anietie Ewang sanoo.

Nigeria on muutenkin läntisen Afrikan ihmiskaupan vilkkain keskus, ja sieltä rahdataan väkeä Saharan poikki kohti Eurooppaa. Boko Haramin toiminta-alueella maan pohjois- ja koillisosissa pakkoavioliitot ovat yleisiä, mutta nuorilla naisilla käydään ”orjakauppaa” ympäri Nigeriaa.

Orjuutta ja kiristystä

Tiukkaa islamilaista hallintoa ajavan Boko Haramin toiminta ulottuu myös naapurimaihin Kameruniin, Tšadiin ja Nigeriin. Terrori on vaatinut arviolta 20 000 kuolonuhria kymmenessä vuodessa.

Eniten julkisuutta saanut Boko Haramin operaatio on 276 koulutytön sieppaus Bornon osavaltion Chibokissa 2014. Järjestön johtaja Abubakar Shekau ilmoitti aikovansa myydä tytöt. ”Uskontoni sallii orjuuden, joten sieppaan ihmisiä ja orjuutan heidät”, hän kertoi videolla.

Järjestö on sen jälkeen siepannut satoja nuoria lisää.

– Tyttöjen ja naisten vangitseminen on sekin orjuuttamista, muistuttaa Rotimi Olawale, joka toimii Chibokin sieppauksen jälkeen perustetussa Bring Back Our Girls -ryhmässä. Hänen mukaansa ryhmä käyttää siepattuja panttivankeina, joiden avulla se kiristää viranomaisia vapauttamaan omia jäseniään vankilasta.

Suurin osa Chibokin tytöistä on päässyt pakenemaan tai vapautettu neuvottelujen avulla, mutta 112 on yhä kateissa.

Pojista taistelijoita

IPS:n tapaamat entiset Boko Haramin vangit vahvistavat tutkijoiden havainnot. Islamistien kynsistä paennut Ali Mohammed näki, miten tyttöjä kohdeltiin.

– Aina iltaisin sissit hakeutuivat sinne, missä tyttöjä pidettiin ja valitsivat itselleen seksikumppaneita.

Halima-nimellä esittäytyvä nuori nainen kertoo, että vangittujen tyttöjen synnyttämistä poikalapsista kasvatetaan uusia taistelijoita. Halima sai kaksoset Boko Haramin vankeudessa.

– Sissit juhlivat pojan syntymää, mutta tyttöön ei kiinnitetty mitään huomiota.

Myös 14-vuotiaana siepattu Lydia Musa onnistui pakenemaan. Hän on nyt 16-vuotias ja kertoo nähneensä vankeutensa aikana, miten siepattuja poikia koulutettiin taistelijoiksi, vaikka jotkut olivat vasta kymmenvuotiaita.

Musa asuu nyt Maidugurissa 130 kilometrin päässä kotoaan.

– Rukoilen, että kriisi päättyisi, jotta voisin mennä kotiin. Nyt en uskalla lähteä, koska Boko Haram voi siepata minut uudelleen.

Tytöt itsemurhapommittajina

YK:n lastenrahasto Unicef raportoi, että vuosina 2013–2017 Koillis-Nigeriassa värvättiin yli 3 500 alaikäistä aseellisiin ryhmiin. Luvussa ovat mukana vain varmistetut tapaukset, joten todellinen määrä on paljon suurempi.

Lapsia värvätään myös itsemurhapommittajiksi. Unicefin mukaan tammi-elokuussa 2017 Boko Haram pakotti tehtävään 83 lasta, joista useimmat olivat tyttöjä.

Laista ei ole turvaksi

Nigerian perustuslaissa ei ole alaikärajaa avioitumiselle. Maa hyväksyi 2003 kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen, joka asettaa avioitumisen ikärajaksi 18 vuotta, mutta moni osavaltioista ei sisällyttänyt sitä omaan lainsäädäntöönsä.

– Uutta määräystä ei noudatettu sielläkään, missä se oli tullut hyväksytyksi, naisten ja lasten oikeuksia puolustava Betty Abah huomauttaa.

Vuonna 2016 Nigerian miesvaltainen senaatti torjui tasa-arvolain, joka olisi kieltänyt ihmiskaupan sekä naisten ja lasten hyväksikäytön ja asettanut avioliiton ikärajaksi 18 vuotta. Lain vastustajat vetosivat uskontoonsa, joka sallii alaikäisten avioliitot.

YK:n mukaan 43 prosenttia Nigerian tytöistä menee naimisiin alaikäisenä.

– Meillä on pitkä tie edessämme, jos lainsäätäjämme katsovat, etteivät naisia ja lapsia suojelevat lait ole tarpeen, Abah huokaa.

Englanninkielinen versio