Voiton vienyt Uusi demokratia on vanha valtapuolue, joka oli keskeisesti ajamassa Kreikkaa katastrofaaliseen talouskriisiin. Näin toteaa vaalitulosta Facebook-päivityksessään analysoinut kansalaisaktivisti Reko Ravela toteaa.
Syrizan tappiosta hän toteaa, että se ei ole sellainen murskatappio, jota monet tahot ovat ennustelleet vuodesta 2015 lähtien.
Kannatus putosi 36:sta 31,5 prosenttiyksikköön, kun vuoden 2009 vaaleissa Syriza sai vain 4,6 prosenttia äänistä. ”Tietenkin puolue on reaalisesti varsin erilainen kuin vuonna 2009, mutta selvästi se on vahva voima Kreikan politiikassa jatkossakin”, Ravela toteaa.
Hän muistuttaa Kreikan vaalijärjestelmästä, jonka vuoksi Uusi demokratia -puolueen (ND) voitto näyttää suuremmalta kuin se onkaan. Vähän alle 40 prosentin ääniosuus toi ND:lle enemmistön. Ravela jatkaa, että aiemmin bonuksesta on tietysti hyötynyt Syriza, mutta Syriza on myös yrittänyt muuttaa vaalitapaa suhteellisemmaksi. Suurimman puolueen 50 bonuspaikan poisto kaatui kuitenkin vuonna 2016 juuri ND:n vastustukseen.
Tulos ilman bonuspaikkoja
Ravela laskee, miten paikat olisivat jakautuneet kuuden parlamenttipuolueen kesken ilman suurimmalle puolueelle jaettua 50 paikan bonusta: ND olisi saanut 130 paikkaa, Syriza 103, äärioikeistolainen EL 12, demarien Muutosliike-vaaliliitto KINAL 26, kommunistien KKE 18 ja vasemmiston Mera25 -puolue 11 paikkaa.
Tämä tulos heijastelee Ravelan mukaan sitä, että ND:n voitosta huolimatta yli 50 prosenttia kreikkalaisista äänesti vasemmistopuolueita, jos demarien KINAL lasketaan tähän joukkoon.
Ravela toteaakin, että valtamediassa esitetyt ”analyysit” ovat Kreikan kriisiä seuranneille ”aika mielenkiintoisia”. On puhuttu ”paluusta normaaliuteen” ja Yle kertoo kritiikittä kuinka ND:n ”uskotaan käynnistävän taloudelliset uudistukset, joilla maan talous saadaan nykyistä ripeämpään kasvuun”.
Ravela jatkaa, että kertomatta jää tietysti se, että ND on vanha valtapuolue joka oli keskeisesti ajamassa Kreikkaa katastrofaaliseen talouskriisiin.
ALV-korotuksia on tehty nimenomaan velkojien vaatimuksesta
Syriza on velkojien paineessa joutunut harjoittamaan tiukkaa uusliberaalia talouskuripolitiikkaa. Yle kertoo senkin että verojen paineessa esimerkiksi lattekupin hinta Ateenassa on noussut yli kolmen euron. Kertomatta jää, että arvonlisäveron korotuksia on tehty nimenomaan velkojien, siis myös Suomen hallituksen, vaatimuksesta ja suoranaisesta määräyksestä.
”Oltakoon Tsiprasin hallituksen linjasta mitä mieltä tahansa, ainakin linjaa on toteutettu säntillisesti ja tuloksellisesti. Työttömyys on pudonnut, talous kääntynyt kasvuun ja Kreikka pääsi 2018 irti velkojien suorasta holhouksesta. Jos joku on palauttanut Kreikkaa kriisistä normaaliuteen, se on ollut Tsipras ja Syrizan hallitus.”
Jännintä Ravelan mukaan on se että kukaan ei vaikuta olevan huolissaan ND:n veropopulismista ja Kreikan korruptoituneiden oligarkkien paluusta valtaan.
”Jos ND halua romuttaa Kreikan heiveröisen valtiontalouden jakamalla rahaa rikkaille, se ei nähtävästi ole mikään ongelma, vaan reippaan dynaamista talouspolitiikkaa. Kun Syriza ehdotti Kreikan köyhien aseman helpottamista 2015, se oli räikeää populismia, uhka jota vastaan koko Euroopan johtajien piti asettua.”
Äärioikeiston kannatus pieni
Tsiprasin tappion yhtenä syynä on mainittu sopimus Makedonian kiistassa. Ravela pitää tätä älyttömänä, koska ”kyseessä on todennäköisesti Tsiprasin kiistattomin valtiomiesteko, järjen ja rakentavan yhteistyön voitto pölhönationalismista”.
Mielenkiintoista vaalituloksessa on Ravelan mukaan ja viime vuosien eurooppalaisen kehityksen valossa se, että äärioikeiston kannatus jäi lopulta pieneksi. Ravela arvelee tämän johtuvan siitä, että liberaalien jatkuvasta väärinymmärryksestä huolimatta äärioikeistossa ei lopultakaan ole kyse köyhien protestista.
lehti 