Neljässä vuodessa olemme muuttaneet ei vain Barcelonan vaan koko maan politiikan, hehkuttaa Ada Colau. On toukokuun loppu, ja kaupunkia vuodesta 2015 hallinnut Barcelona En Comú on juuri hävinnyt vaalit vajaalla viidellätuhannella äänellä.
Vaikka tappio kirvelee, Colau jaksaa silti hymyillä vanhan tekstiilitehtaan hallissa kaupungin pohjoisosassa. Hänen puheensa keskeytyy tämän tästä huutoihin ”Sí se puede” eli ”Me pystymme”. Se on En Comú -puoluetta edeltäneen asuntohäätöjä vastustaneen liikkeen slogan. Finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 syntyneen liikkeen yksi keskeisistä vaikuttajista oli Colau.
Kaupungin johtoon noustuaan En Comú on pitänyt asuntoteemaa vahvasti esillä. Julkisia vuokra-asuntoja on lisätty. Häätöuhan alla oleville kaupunkilaisille on perustettu sovittelumekanismi, jonka ansiosta häädöt ovat vähentyneet lähes neljänneksellä. Turismin haittavaikutuksia on pyritty saamaan aisoihin rajoittamalla lyhytaikaisten asunnonvuokrauspalveluiden toimintaa sekä uusien hotellien rakennuslupia.
Katalonian itsenäisyyskysymys jakaa mielipiteitä.
Samaan aikaan En Comú on panostanut ympäristöystävällisyyteen esimerkiksi lisäämällä pyöräteitä sekä hyvinvointierojen kaventamiseen rahoittamalla nuorten mielenterveyspalveluita, vanhusten palveluita ja tarjoamalla stipendejä vähävaraisten lasten ruokailuun.
Itsenäisyyskysymys kompastuskivenä
Neuvottelujen jälkeen Ada Colau aloitti toisen kautensa Barcelonan pormestarina kesäkuun puolivälissä.
Kymmenen paikkaa saanutta En Comúta tukivat keskustavasemmistolainen sosialistipuolue PSC kahdeksalla valtuutetulla sekä kolme paikkaa saanut Ranskan entisen pääministerin, barcelonalaissyntyisen Manuel Vallsin ryhmittymä, jonka politiikasta tiedetään vähän. Yksi Vallsin Barcelona pel Canvin edustajista on sittemmin liittynyt keskustaoikeistolaiseen Ciudadanosiin, jonka kanssa Valls oli vaaliliitossa.
Molemmat tukipuolueet vastustavat Katalonian itsenäisyyttä. Vaikka Colau lupasi virkaan astuessaan, ettei hän ole sen enempää itsenäisyyttä kannattavien kuin sitä vastustavien pormestari vaan rakentaa siltoja, on tilanne käytännössä hankala. Itsenäisyyttä ajava Katalonian keskustavasemmistolainen puolue ERC voitti toukokuun vaalit niukasti.
Kun Katalonia syksyllä 2017 järjesti itsenäisyysäänestyksen, tuomitsi Espanja sen laittomaksi. Katalonian hallituksen jäseniä, jotka olivat toteuttaneet poliittista mandaattiaan järjestämällä äänestyksen, pidätettiin. Samoin pidätettiin kaksi kansalaisyhteiskunnan järjestöjen johtajaa. He odottavat tuomioitaan edelleen vankilassa.
Barcelona En Comú on yrittänyt pysyä puolueettomana itsenäisyyskysymyksessä ja korostaa dialogin merkitystä. Kertookin paljon politiikan polarisoitumisesta, että Espanjassa puoluetta pidetään itsenäisyysmielisenä ja Kataloniassa siltä on kaivattu selkeämpää kannanottoa Espanjan aggressiota vastaan: miten voi keskustella valtion kanssa, joka pitää poliittisia vankeja, kysyy moni.
En Común vaalivalvojaisissa oli aistittavissa selkeää turhautumista siihen, että itsenäisyys on ajanut ohi muista politiikan teemoista.
Ada Colau on kuitenkin pysynyt aina diplomaattisena, ja yksi En Común pyrkimyksistä onkin politiikan ja sen retoriikan pehmentäminen. Vaali-illan puheessaan Colau korosti vasemmistoa yhdistäviä tekijöitä.
– Tämä on menestys, ei meille vaan Barcelonan kaupungille, joka on muuttanut poliittisen agendan ja prioriteetit. Vasemmisto on tehnyt historiallisen tuloksen. Tämä on perinpohjaisen rohkea, tasavaltalainen ja vasemmistolainen kaupunki. Tämä on historiallinen tulos Barcelonan vasemmistolle.
Oikeistopuolueet saivat 41-paikkaiseen kaupunginvaltuustoon vain 11 edustajaa.
En Comú yritti alun perin muodostaa kaupunginhallituksen, joka yhdistäisi vasemmistolaiset itsenäisyyden kannattajat ja sen vastustajat. Se oli kuitenkin mahdotonta. En Comú päätyi hallitsemaan sosialistipuolueen kanssa, vaikka purki yhteistyön jo kertaalleen vuonna 2017, kun PSC:n espanjalainen sisarpuolue PSOE oli tukenut Katalonian itsehallinnon keskeyttämistä.
Munisipalismin kasvot
Ada Colaun voitolla Barcelonassa on merkitystä myös kansainvälisesti, ja Espanjan paikallisvaaleja seurattiinkin tiiviisti Euroopan vasemmistossa. Vuonna 2015 kaupunkidemokratian eli munisipalismin aalto pyyhkäisi koko Espanjan yli nostaen kaupunginhallituksiin ympäri maan ryhmittymiä, jotka identifioituivat yhtä paljon kaupunkiaktivisteiksi kuin poliittisiksi puolueiksi.
Munisipalistit ympäri maata ovat ajaneet osallistavampaa demokratiaa: internetin kautta tapahtuvia kansalaisaloitteita, kaupunginosakohtaisia äänestyksiä ja osallistavaa budjetointia. Ne ovat ottaneet haltuunsa vesi- ja energiayhtiöitä tarjotakseen kaupunkilaisille edullisempia maksuja sekä tuoneet julkisia palveluja takaisin julkiselle sektorille.
Toukokuussa moni uuden politiikan liike koki tappion. Pääkaupunki Madridissa valtaan palannut oikeisto on jo alkanut purkaa neljän edellisen vuoden aikana saavutettuja edistysaskeleita, kuten poistanut käytöstä keskustan ruuhkamaksut.
Osin munisipalistien tappio selittyi perinteisen sosialistipuolueen uudella nousulla. Kuten Barcelona En Común hallituksen jäsen Cesar
Ochoa sanoi toukokuussa: ”Sosialistipuolue voitti [Espanjan parlamentti-] vaalit viime kuussa. Se nousi valtaan vasemmistopuolueiden tuella, mutta sai siitä voittajan imagon.”
Kaupungin johtoon noustuaan En Comú on pitänyt asuntoteemaa vahvasti esillä.
Munisipalismin nousu ei rajoitu pelkästään Espanjaan, vaan paikallisdemokratia kehittyy ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Barcelona on muodostunut kansainvälisen munisipalismiliikkeen keskukseksi En Común järjestettyä vuonna 2017 ”Fearless Cities” eli pelottomat kaupungit -nimisen tapahtuman, joka kokosi yhteen kaupunkidemokratian puolesta toimivia ryhmittymiä ympäri maailmaa. Kokoontumisia on sittemmin järjestetty New Yorkissa, Varsovassa, Belgradissa ja Amsterdamissa.
Ada Colaun jatkamisella pormestarina on suuri symbolinen merkitys ympäri maailmaa. Sillä on kuitenkin myös käytännön merkitys Barcelonan asukkaille: jo toisen kautensa ensimmäisellä viikolla En Comú takavarikoi BBVA-suurpankilta asunnon, joka oli ollut tyhjillään kaksi vuotta. Siitä tulee osa kaupungin vuokra-asuntokantaa.
Kuten Ochoa totesi En Común vaalivalvojaisissa: ”Loppujen lopuksi syy sille, että olemme mukana politiikassa, on parantaa ihmisten elämän edellytyksiä.”
lehti 