Valtiovarainministeriö esitys ensi vuoden budjetiksi julkaistiin kokonaisuudessaan ministeriön verkkosivuilla perjantaina. Suomen sosiaali ja terveys (Soste) pitää hyvinä parannuksia perusturvaan, pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon ja lapsiperheiden taloudelliseen asemaan. Matkaa riittävään tasoon jää silti, pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Hänen mukaansa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus on aloitettava ripeästi.
Sosten näkökulmasta kunnille osoitettavat määrärahat varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja varhaiskasvatusoikeuden laajentamiseen ovat tärkeitä hyvinvointi-investointeja. Ryhmäkokojen pienentäminen edistää jokaisen lapsen yksilöllistä ja lapsiryhmän tarpeenmukaista kohtaamista sekä lisää lasten fyysistä turvallisuutta. Esitys edistää myös henkilöstön työssä jaksamista.
Ensi syksystä lähtien lasten varhaiskasvatusoikeuden laajuus ei ole enää riippuvainen kotipaikkakunnasta tai vanhempien työmarkkina-asemasta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus etenee rivakasti. Samassa yhteydessä pienennetään ryhmäkokoja.https://t.co/MOJTRsazTl
— Li Andersson (@liandersson) August 16, 2019
”Tukea heikossa työmarkkina-asemassa oleville”
Soste on tyytyväinen, että järjestöjen työllistämiseen tarkoitetusta palkkatuesta poistettiin siinä ollut enimmäismäärä. Tämä on ollut järjestön pitkäaikainen tavoite, sillä se parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia työllistyä.
Työllisyydenhoidossa hallitus lisää resursseja sekä palkkatukeen että TE-palveluihin. Soste huomauttaa, että palkkatuen osalta määrärahan lisäyksen lisäksi on pidettävä huoli siitä, että resurssit tulevat tehokkaasti käytettyä. Viime vuosina määrärahoja on jäänyt vuosittain käyttämättä.
– On tärkeää, että lisäpanostukset TE-palveluihin johtavat siihen, että työttömille on tarjolla enemmän aidosti yksilöllistä palvelua. Siten ihmisten vaihtuviin tarpeisiin löydetään nopeasti oikeanlaiset ratkaisut, toivoo pääekonomisti Jussi Ahokas.
”Korkeakoulut petettiin”
Korkeakoulualan järjestöt, muun muassa Professoriliitto ja Tieteentekijät, ovat pettyneitä VM:n budjettiesitykseen. Niiden mukaan siinä ei ole huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusohjelman mukaista esitystä siitä, että yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeri Mika Lintilän ehdotuksessa korotukset vuodelle 2020 ovat vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatusta.
Järjestöjen odotukset vuoden 2020 talousarvion osalta olivat korkeakouluissa hallitusohjelman jälkeen positiiviset. Rahoituksen piti kääntyä pitkän leikkauskierteen jälkeen nousuun.
Täysimääräiset indeksikorotukset sekä hallitusohjelmassa sovittu erillinen 60 miljoonan euron perusrahoituksen korotus paikkaavat niiden mukaan osaltaan edellisten hallitusten päätösten myötä syntynyttä noin puolen miljardin vajetta korkeakoulujen julkiseen rahoitukseen. Nyt valtiovarainministeriö on leikannut luvatusta summasta kolme neljäsosaa.
”Jatkuvan oppimisen edistäminen ja aloituspaikkojen lisääminen vaativat väistämättä panostuksia, jotka tässä budjettiesityksessä jäävät vajaiksi. Koulutuksen rahoittamiseen tarvitaan luvattu käänne”, järjestöt vaativat.
Kansanedustaja Jussi Saramo muistutti, että tämä on vasta VM:n esitys.
uutiskirje 