Tunisiaa on tavattu pitää arabimaiden kansannousujen menestystarinana ja ainoana arabikevään kokeneista maista, joka on onnistunut siirtymään rauhanomaisesti diktatuurista demokratiaan. Viime sunnuntaina pidettyjen presidentinvaalien perusteella monet tunisialaiset ovat kuitenkin turhautuneet paikalliseen politikointiin eivätkä enää luota siihen, että poliitikot pystyisivät ratkaisemaan maan ongelmia.
Vuoden 2011 kansannousut käynnistyivät juuri Tunisiassa ja levisivät sen jälkeen Egyptiin, Libyaan, Syyriaan ja Jemeniin. Egyptissä arabikevät vaihtui pian sotilasvallaksi, ja Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä päädyttiin lopulta täysimittaisiin sotiin, joissa useat ulkovallat ovat olleet osallisina.
Tunisiassa ei sentään ole ajauduttu sotimaan, mutta mielenosoitukset jatkuvat eri puolilla maata ja poliisiväkivalta on yhtä laajamittaista kuin ennen vallankumousta. Korruptio rehottaa, työttömyys on karannut käsistä etenkin maan sisäosissa, ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimat vyönkiristysohjelmat ovat pahentaneet ihmisten ahdinkoa entisestään.
Maan historian toisissa vapaissa presidentinvaaleissa vain 45 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Tämäkin lukema oli silti korkeampi kuin viimevuotisten paikallisvaalien reilun 30 prosentin äänestysaktiivisuus.
”Monien mielestä nykyisenkaltainen demokratia ei yksinkertaisesti toimi”, arvioi tunisialainen tutkija Haythem Guesmi.
Vuoden takaisen mielipidekyselyn mukaan 46 prosenttia tunisialaisista piti demokratiaa kannatettavimpana hallintomuotona. 47 prosenttia valitsi demokratian sijasta sotilasvallan.
Tunisian presidentinvaaleissa oli ehdolla yli parikymmentä ehdokasta lähes yhtä monesta puolueesta. Toiselle kierrokselle valittiin kuitenkin ehdokkaat politiikan ulkopuolelta.
Eniten ääniä vaalien ensimmäisellä kierroksella sai konservatiivinen perustuslakioikeuden professori Kais Said, joka vastustaa naisten ja miesten yhtäläistä perintöoikeutta ja haluaisi lakkauttaa parlamenttivaalit. Said sai 18 prosenttia annetuista äänistä.
Toiseksi eniten ääniä sai veropetossyytteiden vuoksi vankilassa istuva tv-kanavan omistaja Nabil Karoui, joka keräsi 15 prosenttia äänistä. Karoui on tullut tunnetuksi esiintymällä omalla tv-kanavallaan hyväntekeväisyystempauksissa jakamassa makaronipusseja, jääkaappeja ja televisioita ihmisille Tunisian köyhimmillä alueilla.
Presidentinvaalin toinen kierros järjestetään lokakuussa, mahdollisesti samaan aikaan kuin parlamenttivaalit.
Presidentinvaalin häviäjiä olivat vuoden 2011 kansannousun jälkeen hallitusvastuussa olleet puolueet, vanhan vallan poliitikoista ja vauraista liikemiehistä koostunut Tunisian kutsu sekä islamistipuolue Ennahda, joka tosin luopui vastikään islamismista ja ilmoitti kannattavansa markkinataloutta ja talouskasvua.
Istuva pääministeri Youssef Chahed sai vain seitsemän prosenttia presidentinvaalin äänistä, viidenneksi eniten kaikista ehdokkaista.
Islamistipuolue Ennahda oli hallitusvallassa ensimmäiset vuodet kansannousun jälkeen, mutta joutui oppositioon hävittyään vuoden 2014 parlamenttivaaleissa Tunisian kutsu -puolueelle, joka oli perustettu hieman aiemmin nimenomaan vastustamaan Ennahdaa ja uskonnon kasvavaa roolia yhteiskunnassa.
Jo seuraavana vuonna Tunisian kutsu kuitenkin hajosi, kun osa sen jäsenistä protestoi presidentti Beji Caid Essebsin pojan Hafedh Caid Essebsin nimitystä puolueen puheenjohtajaksi. Pysyäkseen vallassa puolue perusti yhteishallituksen Ennahdan kanssa.
Tunisian kutsu hajosi toisen kerran vuonna 2017 sen jälkeen kun pääministeri Chahed erotettiin puolueesta. Tätä edelsi pääministerin käynnistämä korruptionvastainen kampanja, jonka kohteena olivat myös oman puolueen liikemiespoliitikot. Pääministeri solmi liiton Ennahdan kanssa.
Tämän vuoden alussa pääministeri Chahed perusti oman puolueen nimeltä Eläköön Tunisia. Korruptiota vastaan kampanjoivan Transparency Internationalin mukaan uuden puolueen rahoittamiseen käytettiin ex-diktaattori Zine el-Abidine Ben Alin vävyn ulkomailla jäädytettynä olleita varoja.
uutiskirje 