Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti annettiin maanantaina eduskunnalle. Lähetekeskustelu alkaa tiistaina ja sitä riittää loppuviikko. Odotettavissa on tiukkaa vääntöä, josta esimakua on saatu budjettiriihestä lähtien. Opposition hampaissa on velkaantumisen jatkuminen ja alijäämän kasvattaminen. Hallitus puolustaa niitä investoimisella tulevaisuuteen.
Talousarvioesityksessä tuloiksi arvioidaan 55,6 miljardia euroa ja määrärahoiksi ehdotetaan 57,6 miljardia euroa. Talousarvioesitys on siten tasan 2 miljardia euroa alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut hetkellisesti alle 60 prosentin rajan, mutta velkasuhde alkaa 2020-luvun alkuvuosina kasvaa uudelleen.
Pysyviä julkisen talouden menoja lisätään hallituksen päätöksin noin 1,4 miljardilla eurolla vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Ensi vuonna menojen lisäys tästä on on noin 1,1 miljardia. Pysyvät uudet menot kohdennetaan muun muassa osaamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen sekä ilmastopoliittisiin toimiin.
”Kaivattu täyskäännös”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Juho Kautto pitää Rinteen hallituksen ensimmäistä budjettia konkreettisena osoituksena politiikan suunnanmuutoksesta.
– Nyt tehdään kaivattu täyskäännös, teemme vastuullista talouspolitiikkaa, mutta inhimillisesti. Ytimessä on nyt pääoman ja hyvätuloisten sijaan tavallinen ihminen.
Kautolle on tärkeää, että budjetti vähentää eriarvoisuutta. Perusturvaa ja eläkkeensaajien toimeentuloa parannetaan ja työttömiä rankaiseva aktiivimalli lakkautetaan.
– Perusturvan tasokorotuksella helpotetaan niiden ihmisten elämää, jotka saavat kaikkein pienintä työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, kuntoutusrahaa tai sairaus- ja vanhempainpäivärahaa. Tämä on oikea linja aiemman leikkauspolitiikan sijaan.
Lisäksi hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna.
Palvelujen kannalta elintärkeitä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia kasvatetaan yli puolella miljardilla.
– Tässä paikataan edellisen oikeistohallituksen leikkauksia. Olen tyytyväinen voidessani sanoa, että ensi vuonna kuntien rahoitus kasvaa merkittävästi. Tämä on Keski-Suomen kunnille ja kuntalaisille tärkeä potti.
Lisää koulutukseen ja väyliin
Kautto nostaa esiin myös koulutukseen ja varhaiskasvatukseen tehtävät panostukset.
– Koulutuksesta leikkaaminen oli edelliseltä hallitukselta vastuuton teko. Juuri koulutuksella turvataan tulevaisuutta ja kilpailukykyä. Se, että annamme nyt koulutukseen lisää rahaa on todellinen tulevaisuusinvestointi.
Liikennevaliokunnan jäsenenä Kautto on erityisen hyvillään siitä, että perusväylänpitoon tulee 300 miljoonan pysyvät korotukset, yhdessä muiden korotusten kanssa tämä tarkoittaa ensi vuodelle yli 350 miljoonan lisäystä. Rahalla parannetaan liikenneverkon kuntoa ja yhteyksiä koko maassa.
Opintoraha sidotaan indeksiin
Opiskelijoille maksettava opintoraha ehdotetaan sidottavaksi kansaneläkeindeksiin, jolloin sen ostovoima seuraisi jatkossa yleistä hintakehitystä. Opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan lisäksi 25 euron tasokorotusta.
Opintorahat nousisivat arviolta noin prosentin, kun opintorahan määrä sidottaisiin elinkustannuksia seuraavaan kansaneläkeindeksiin ensi vuoden elokuun alusta lukien. Jatkossa indeksitarkistus tehtäisiin vuosittain syyslukukauden alussa. Indeksitarkistus tehtäisiin opintorahaan, opintorahan huoltajakorotukseen sekä oppimateriaalilisään.
Muita poimintoja budjettiesityksestä
Luonnonsuojelun määrärahoja nostetaan ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla, josta osa on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.
Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallitus päätti työllisyyspaketista ja tekee vuoden 2020 aikana päätöksiä, jotka lyhentävät työttömyysjaksoja, helpottavat työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä osaavan työvoiman saantia yrityksiin.
Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2020 ehdotettavat määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Lisäyksestä 71,7 miljoonaa euroa tulee hallitusohjelman mukaisesta pysyvästä lisäyksestä, joka nousee 79,8 miljoonaan euroon vuonna 2023. Kertaluonteisesti rahoitusta osoitetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat keskimäärin noin 0,42 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.
Poliisitoimen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä poliisien määrän nostamiseksi asteittain 7 500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2022 mennessä. Tähän ehdotettava lisäys on 7,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020 nousten 18 miljoonaan euroon vuonna 2023.
Pakolaiskiintiötä nostetaan vuositasolla sadalla henkilöllä 850 henkilöön.
Lapsiperheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 eurolla. Elatustukea korotetaan 7 eurolla.
Pienimpien eläkkeiden korottamiseen ehdotetaan käytettäväksi 183 miljoonaa euroa netto. Korotus kohdistuu noin 1 300 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.
Hallitus toteuttaa hoitotakuun, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Sen toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa.
Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia.
uutiskirje 
