Eduskunnan budjettikeskustelussa syntyi erikoinen asetelma, kun oikeisto-oppositio arvostelee jyrkästi menolisäyksiä muun muassa hoivaan ja koulutukseen, mutta ei kerro, mistä sen mielestä pitäisi säästää. Ryhmäpuheenvuorokierroksen jälkeen valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi, että säästöesityksiä ei juuri tullut.
Menojen lisäyksiä arvostelleille perussuomalaisille Lintilä sanoi, että heidän hallituksessa ollessaan vuonna 2016 maahanmuuton kustannukset olivat 827 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa ne ovat puolittuneet 408 miljoonaan.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi hallituksen laittavan liikkeelle investointeja tulevaisuuteen ensi vuonna 750 miljoonalla eurolla.
– Tulevat vuodet mukaan lukien tämä tarkoittaa 1,35 miljardin euron tulevaisuusohjelmaa. Investoimme ennen kaikkea koulutukseen, osaamiseen, ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun. Asioihin, jotka vahvistavat menestyksemme perustaa ja maapallon säilymistä elinkelpoisena. Investoimme erityisesti talouden ja työllisyyden kasvun edellytysten vahvistamiseen. Ilman näitä panostuksia osaamiseen ja hyvinvointiin edessä olisi hitaan kurjistumisen ja näköalattomuuden tie.
Rinteen mukaan budjettiesitys sopii hyvin heikentymässä olevan talouskasvun näkymään. Hän kertoi varmistaneensa tänä aamuna, että myös valtiovarainministeriön ylin virkamiesjohto tukee budjetin finanssipolitiikan lievästi elvyttävää linjaa.
– Uudistusten tekemättä jättäminen ja leikkaaminen olisivat vahingollisia tässä tilanteessa tulevaisuuden kannalta.
”Nämä rahoitetaan verotuloilla”
Kokoomuksen mukaan rahat eivät riitä ja edessä on katastrofi, koska menolisäyksille ei ole rahoitusta. Timo Heinonen (kok.) syytti etenkin keskustaa siitä, että se antaa porata reikää hyvinvointiyhteiskunnan perustaan.
Petteri Orpo (kok.) ennusti, että seuraava hallitus on oikeistohallitus, joka korjaa tämän hallituksen toimet.
Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan tässä tilanteessa on järkevää tehdä lievästi elvyttävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen budjetti.
– Nyt lisätään koulutukseen, eläkkeisiin, perusturvaan ja työllisyyden hoitoon, ja samalla puretaan kaikkein epäoikeudenmukaisimpia päätöksiä, kuten aktiivimalli.
Arhinmäki sanoi oppositiolla olevan väärinkäsitys siitä, millä nämä rahoitetaan.
– Nämä rahoitetaan verotuloilla, joita kerätään enemmän. Lisäksi tarvitaan toimivia työllisyysratkaisuja, joilla pystytään nostamaan työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä ja alijäämää parantamaan.
”Ei reikiä perustaan, vaan perusta vahvistuu”
Opetusministeri Li Andersson (vas.) luetteli ensi vuoden käytännön menolisäyksiä, joita oppositio kritisoi.
– Me pidämme huolta siitä, että suomalaisten lasten oikeus varhaiskasvatuksessa ei ole enää riippuvaista siitä, missä kunnassa lapsi asuu tai ovatko vanhemmat työttöminä.
– Me suuntaamme lisää rahaa suomalaisiin peruskouluihin samalla tarkastellen erityisopetuslainsäädännön tukien opettajien työtä. Me kohdennamme lisää rahoitusta ammatillisiin oppilaitoksiin, ja nimenomaan opettajien ja ohjaajien lisäpalkkaamiseen, jotta voimme lisätä lähiopetuksen määrää. Lisäksi hallitus aloittaa valmistelun toisen asteen maksuttomuudesta.
– Nämä jos jokin ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nämä eivät ole mitään reikien poraamista suomalaisen hyvinvointivaltion perustaan, vaan sen perustasta huolehtimista ja korjaamista.
Talousarvion suuri linja on eriarvoisuuden kaventaminen ja julkisten palveluiden vahvistaminen, kiteytti Hanna Sarkkinen (vas.).
– On selvää, että tämä linja ei ole kokoomuksen mieleen ja sen me olemme saaneet tänään kuulla.
Myös Pia Lohikoski (vas.) sanoi, ettei tämä hallitus tee reikiä hyvinvointivaltioon.
– Me emme leikkaa vanhuksilta emmekä lapsilta. Edellinen hallitus leikkasi.
uutiskirje 
