Lueskelin viime viikonloppuna Turkish Airlinesin lennolla Turkin hallitusta lähellä olevaa Daily Sabah -lehteä. Daily Sabah on Turkin nyttemmin suurimman päivälehden Sabahin englanninkielinen painos ja suunnattu ensisijaisesti ulkomaalaisille lukijoille.
Valtaosa lehden sisällöstä käsitteli Turkin hyökkäystä Syyrian kurdialueille. Etusivun jutussa selitettiin, kuinka Turkin käynnistämä ”Operaatio Rauhan lähde” itse asiassa puolustaa Natoa ja Euroopan unionin ulkorajoja terroristeilta, joihin lukeutuvat lehden mukaan sekä Syyrian kurdijoukot että Isis.
Daily Sabahin mukaan Turkin sotaoperaatio myös suojelee Syyrian alueellista koskemattomuutta ja mahdollistaa kahden miljoonan syyrialaispakolaisen paluun kotimaahansa.
Lehden mukaan useat maat ovat osoittaneet solidaarisuutta Turkille ja ilmoittaneet tukevansa hyökkäystä Syyriaan. Näitä ystävällismielisiä maita olivat Unkari, Pakistan ja Azerbaidžan. Unkari tosin kannatti Turkin hyökkäystä sillä varauksella, että se edistää pakolaisten palauttamista ja vähentää uusien pakolaisten pyrkimystä hakeutua EU:n alueelle.
Hyökkäystä tukevia lausuntoja oli saatu myös Şanliurfan maakunnassa Turkin kurdialueella sijaitsevan Akçakalen piirikunnan pormestarilta sekä samasta piirikunnasta kotoisin olevalta 25-vuotiaalta yliopisto-opiskelijalta. Myös Turkin armenialaisvähemmistö kannatti sotaoperaatiota Syyriaan – ainakin jos armenialaiskirkon edustajan näkemyksiin oli uskomista.
Tällainen valikoiva raportointi on uutismedian valtavirtaa tämän päivän Turkissa. Sabah ja englanninkielinen Daily Sabah kuuluvat Turkuvaz-mediayhtymään, joka on maan suurin mediakonserni.
Turkuvazin johtaja on veronkiertoskandaalista epäilty liikemies Serhat Albayrak. Hänen veljensä Berat Albayrak on presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vävy ja Turkin valtiovarainministeri.
Kesällä kerrottiin, että yhtiö olisi ottamassa haltuunsa myös maan toiseksi suurimman mediakonsernin ja hankkimassa käytännössä mediamonopolin. Osarahoittajana kaupassa olisi Azerbaidžanin valtion öljy-yhtiö.
Turkkilainen yleisö elää jo ennestäänkin uutispimennossa. Yli sata uutismediaa kiellettiin vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, ja monet muut ovat vaihtaneet omistajaa hämärissä yritysvaltauksissa. Esimerkiksi CNN:n turkinkielinen kanava on nyt tiukasti presidentti Erdoğanin ja hallitsevan AKP-puolueen talutusnuorassa.
Kesällä turkkilainen tuomioistuin antoi maan verkko-operaattoreille määräyksen estää pääsy 138 uutissivustolle ja niiden somekanaville. Verkkosivujen blokkaaminen ei ole uutta Turkissa. Wikipedia on ollut maassa kielletty vuodesta 2017.
Jäljelle jääneet itsenäiset mediat vaiennettiin viimeistään Istanbulin ylimmän syyttäjän viime viikolla tekemällä päätöksellä, joka kieltää kaiken kriittisen raportoinnin Turkin hyökkäyksestä Syyriaan.
Turkissa on tällä hetkellä myös eniten vangittuja toimittajia koko maailmassa. Perässä seuraavat Kiina, Egypti ja Saudi-Arabia.
Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n mukaan 136 toimittajaa oli elokuussa vangittuna Turkissa – useimmat heistä syytettynä maanpetoksesta tai presidentin solvaamisesta. Maanpetoksesta on vangittu toimittajia, joiden on epäilty kannattavan kiellettyä Kurdistanin työväenpuoluetta tai Yhdysvalloissa maanpaossa elävää saarnaajaa Fethullah Güleniä.
Parhaillaan 78 toimittajaa on rikostutkinnassa julkaistuaan uutisia Turkin hyökkäyksestä Syyriaan ja hyökkäystä vastaan järjestetyistä mielenosoituksista Turkin kurdialueilla. Poliisin mukaan toimittajia epäillään ”terroristisen propagandan levittämisestä Turkin rauhanoperaatiosta sekä vihanlietsonnasta ja valeuutisten levittämisestä poliisivoimien maineen vahingoittamiseksi”.
Parikymmentä toimittajaa on jo pidätetty Turkin hyökkäyksen käynnistymisen jälkeen. Verkkolehti Dikenin uutispäällikkö pidätettiin, koska lehti siteerasi jutussaan Syyrian kurdijoukkojen tiedottajaa.
Pidätykset eivät koske vain toimittajia. Telkien taakse on joutunut myös mediatalojen kirjanpitäjiä, vahtimestareita ja painotalojen työntekijöitä.
uutiskirje 
