KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Stalin – se suurin mulkero

Stalinilla oli kaikki valta 20 vuotta ja verta käsissään jo sitä ennenkin. Neuvostojuliste vuodelta 1933.

Stalinilla oli kaikki valta 20 vuotta ja verta käsissään jo sitä ennenkin. Neuvostojuliste vuodelta 1933. Kuva: All Over Press/Elizaveta Becker

Keskimäärin miljoona ihmistä ammuttiin, vangittiin tai karkotettiin joka vuosi, kun diktaattori Stalin piti komentoa Neuvostoliitossa.

Kai Hirvasnoro
27.10.2019 13.00
Fediverse-instanssi:

Keväällä ilmestyi Ari Turusen kirja Mulkerot, joka kertoo 26 historian hirmuvaltiaasta. Moni on joukosta poissa, muun muassa ilmeisimmät Hitler ja Stalin.

Venäläisen historioitsijan Oleg V. Hlevnjukin juuri suomeksi ilmestynyt Stalin – Diktaattorin uusi elämäkerta vahvistaa käsitystä, että Isä Aurinkoisenakin tunnettu neuvostojohtaja oli se mulkeroista mulkeroin.

Stalinilla oli kaikki valta 20 vuotta ja verta käsissään jo sitä ennenkin. Siinä ajassa ehti ammuttaa ja näännyttää pakkotyöhön ja nälkään miljoonia ihmisiä. Hlevnjukin mukaan stalinilainen diktatuuri alisti vähintään 60 miljoonaa ihmistä ”kovaan” tai ”pehmeään” vainoon ja syrjintään. Joka vuosi ammuttiin, vangittiin tai karkotettiin Neuvostoliiton tuskin asumiskelpoisille seuduille keskimäärin miljoona ihmistä.

Luvusta puuttuvat vielä ne miljoonat, jotka toisen maailmansodan alussa kuolivat, haavoittuivat tai jäivät vangiksi ”ylisählääjä” Stalinin määräysten takia. Kuten tunnettua, Stalin ja Hitler solmivat elokuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen. Kun Saksa sitten hyökkäsi 22.6.1941, ei Stalin ollut millään uskoa asiaa todeksi. Hän epäili aluksi hyökkäystä Saksan kenraalien salaliitoksi, josta Hitler ei tiennyt ja kielsi loukkaamasta Saksan rajaa.

Kun todellisuus valkeni, Stalin määräsi puna-armeijan sotilaallisesti järjettömiin vastahyökkäyksiin, joissa ei omien verta säästelty. Sotilaallisen ja poliittisen johdon epäpätevyys lisäsivät kuolonuhrien määrää. Sodan ensimmäisen puolen vuoden aikana virallisten tilastojen mukaan 4,5 miljoonaa puna-armeijan sotilasta sai surmansa, haavoittui tai jäi vangiksi.

Teollistamisohjelma
yhtä hulluutta

Samalla lailla yhdistelmä osaamattomuutta ja yltiöpäisyyttä Stalin oli jo 1920-luvulla vauhdittaessaan Neuvostoliiton teollistamisen suurta harppausta. Talonpoikien annettiin kuolla ja maatalouden kuihtua, kun kaikki paukut pantiin teollisuuden kehittämiseen.

Hlevnjukin mukaan Stalinilla ei ollut minkäänlaista kokemusta talouden hoitamisesta ja hän luultavasti uskoi, että talous voidaan sanelemalla pakottaa mihin muottiin tahansa. ”Luokkasota” ja ”vallankumouksellinen henki” otettiin käyttöön taloudessa. Kaikki objektiiviset rajoitukset sivuutettiin roskana.

Käsky numero 00447

Stalinismin huipensi salaisen poliisin NKVD:n käsky numero 00447, jonka politbyroo hyväksyi 30.7.1937. Se käynnisti suurena terrorina tunnetun vainon, joka oli suunniteltu kestäväksi elokuusta joulukuuhun, mutta jatkui syksyyn 1938. Ensimmäisiä uhreja olivat ”kulakit” ja sitten kaikki muut vihollisiksi luokitellut. Näissä vainoissa myös suomalaisia joukkoteloitettiin tuhansittain.

Suuren terrorin aluksi jokaiselle alueelle ja tasavallalle annettiin tarkat määrälliset tavoitteet teloituksille ja vangitsemisille. Paikallisille viranomaisille sallittiin kuitenkin joustoa pyytää Moskovalta lisäystä kiintiöihin.

Ossi Kamppisen keväällä ilmestyneessä kirjassa Palkkana pelko ja kuolema – Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat kerrotaan, että suomalaisia syytettiin nationalismista, vakoilusta ja vastavallankumouksen valmistelusta. 1937–1938 Karjalassa tuomittiin noin 9 500 ihmistä, joista 85 prosenttia kuolemaan.

Toistaako Venäjä
vanhat virheet?

Mikä selittää Stalinin siirtymistä terroriin 1930-luvulla? Hlevnjukin mukaan siihen vaikuttivat kansainväliset jännitteet, kuten Japanin hyökkäykset Neuvostoliiton rajoilla, Hitlerin nousu valtaan ja Espanjan sisällissota. Siitä on myös peräisin käsite viides kolonna, joka tarkoittaa sisäistä vihollista. Neuvostojohtajat omaksuivat käsitteen oitis.

Kirjansa lopussa Hlevnjuk toteaa Stalinilla olevan taas vetovoimaa Venäjällä. Mielikuvissa, joita poliitikot ja kommentaattorit käyttävät hyväkseen, stalinilainen kausi merkitsi imperiumin suuruutta, tasa-arvoa, korruption vastaista taistelua, elämän iloa ja puhtautta.

”Voisiko todella olla niin, että 2000-luvun Venäjä on vaarassa toistaa 1900-luvun virheet”, historioitsija kysyy.

Oleg V. Hlevnjuk: Stalin – Diktaattorin uusi elämäkerta. Suomentanut Matti Kinnunen. Otava 2019. 480 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

Kekkostutkija Timo J. Tuikka yllättää vuoden hauskimmalla, silti tosipohjaisella rikosromaanilla jatkosodan aikaisesta Lapista

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset