Seuraavaan suureen siirtolaisaaltoon on syytä valmistautua Euroopassa pikimmiten, totesi Kansainvälisen Siirtolaisjärjestön IOM:n pääjohtaja Antonio Vitorino torstaina 24.10. Helsingissä.
Vitorinon mukaan siirtolaisille ja pakolaisille tulee taata yhtenäinen kohtelu, sillä muutoin menetetään suuren yleisön eli EU-kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan. Hän peräsi yhteistyötä maiden sisällä eri ministeriöiden kesken sekä maiden välistä yhteistyötä. Lisäksi yhteiseen rajavalvontaan tarvitaan lisärahoitusta.
Tehokkain keino vähentää siirtolaisuutta on Vitorinon mukaan pitää huolta lähtömaiden tilanteesta. Töiden saanti, maan turvallisuus, lainsäädännön hyvä taso ja rauha takaavat tulevaisuuden näkymät kotimaassa ja vähentävät siirtolaisuutta.
Vitorino tähdentää, että terrorismin uhka lisää siirtolaisuutta ja pakolaisuutta merkittävästi Euroopan lähialueilla.
Helsingissä pohdittiin muuttoliikettä Eurooppaan ja kuinka Tampereella 20 vuotta sitten hyväksytyt EU:n maahanmuuttopolitiikan periaatteet ovat kestäneet.
Suomen EU-puheenjohtajakauteen kuuluvassa konferenssissa haettiin uusia eväitä EU:n seuraavien turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmien työstämiseen.
Samat periaatteet kaikille
Pakolaisstatuksen saaminen vaihtelee suuresti EU-maittain. Siksi jäsenmaat tarvitsevat yhtenäisen lainsäädännön, periaatteet ja menettelyt, joiden mukaan pakolaisstatus myönnetään. Myös valitusmenettelyn pitää olla yhtenäinen, sanoo pääjohtaja Nina Gregori Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta.
Epäyhtenäiset säännökset ja käytännöt heikentävät hänen mukaansa kansalaisten luottamusta viranomaisten kykyyn hoitaa Eurooppaan tulevaa siirtolaisuutta.
Gregori muistuttaa, että monessa maassa on hyvät tietokannat turvapaikan hakijoista, mutta näitä tietokantoja ei hyödynnetä riittävästi maiden kesken. Päätöksentekoa jouduttaisi, että yhteistä tietokantaa hyödynnettäisiin.
Turvapaikanhakijoista 75 prosenttia saapuu viiteen EU-maahan. Harva muista jäsenmaista on noudattanut ns. taakanjakosopimusta turvapaikan hakijoiden vastaanottamisesta. Saksassa tilanne on johtanut siihen, että turvapaikkahakemusten käsittely kestää vuosia. Se ei viranomaisten mukaan ole kenenkään etu.
Afrikkalaiset nuoret eivät näe toivoa
Afrikasta Eurooppaan pakolaisina tulleista vain kaksi prosenttia olisi jättänyt hakeutumatta tänne, jos olisi tiennyt matkan vaaroista, kertoo Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman UNDP:n tuore Afrikka-raportti.
Raportin mukaan joka vuosi Välimeren aaltoihin ja muihin matkan vaaroihin menehtyy 30 000 ihmistä.
– Emme tiedä heidän nimiään, emme heidän tarinoitaan. Tiedämme vain, että he tulevat Afrikasta, UNDP:n apulaispäällikkö ja Afrikan aluepäällikkö Ahunna Eziakonwa kertoo.
Raportin mukaan etenkin nuoret lähtevät Eurooppaan paremman elämän toivossa. 77 prosenttia kertoi, että kotimaassa on mahdotonta vaikuttaa maan kehitykseen, joten ainoa mahdollisuus saada hyvä tulevaisuus on muuttaa pois.
Myös vanhemmat rohkaisevat nuoria lähtemään. Yksi syy on, että Euroopassa työtä tekevä nuori voi elättää kotimaahan jääneen perheen. 78 prosenttia Eurooppaan tulleista afrikkalaisista lähettää rahaa kotiinsa.
uutiskirje 
