Kaikille oikeudenmukainen vähimmäispalkka EU:ssa. Miten se taataan, siitä komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut esityksen nopealla aikataululla, kertoo SAK.
Vähimmäispalkkojen toteuttamisen tapaa ei vielä tiedetä. Von der Leyen on sanonut, että ne määriteltäisiin kansallisesti joko työehtosopimuksin tai lainsäädännöllä niin, että tavoite palkasta, jolla voi tulla toimeen, toteutuu.
Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestö ETUC on esittänyt, että lakisääteisten vähimmäispalkkojen pitäisi olla vähintään 60 prosenttia jäsenmaan keskipalkasta.
SAK suhtautuu von der Leyenin avaukseen myönteisesti, kunhan sen varjolla ei rapauteta työehtosopimuksiin perustuvaa palkkojen määräytymistä, kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä kertoo keskusjärjestön verkkosivuilla.
Hänen mukaansa tulevan puheenjohtajan poliittiseen ohjelmaan sisältyvä lupaus oli yllätys, vaikka eurooppalaisesta vähimmäispalkasta on puhuttu pitkään. Muun muassa Saksa ja Ranska sekä Euroopan parlamentin demariryhmä on pitänyt asiaa esillä.
SAK:n hallitus linjasi lokakuussa, että eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitää tavoitella asiassa ratkaisua, joka edistää vähimmäispalkkojen nousua matalan palkkatason maissa, mutta turvaa samalla työehtosopimuksiin perustuvan palkkasopimisen maissa, joissa tämä malli on käytössä.
Ristelä pitää todennäköisinä toteuttamisvaihtoehtoina jäsenmaiden lainsäädäntöä ohjaavaa direktiiviä tai EU-maiden ministereistä koostuvan neuvoston suositusta.
Direktiivi velvoittaisi jäsenmaita ja varmistaisi vähimmäispalkkojen kehityksen. Suosituksessa ratkaisevaa on sen toimeenpano.
– Suosituksen pitäisi olla toteutustavaltaan sellainen, että se nostaa pienimpiä palkkoja eikä missään tapauksessa ohjaa heikentämään niitä, Ristelä sanoo.
Eniten eurooppalaisesta vähimmäispalkasta hyötyisivät Itä-Euroopan maiden palkansaajat. Suomalaiset palkansaajat hyötyisivät vähimmäispalkasta, koska pienimpien palkkojen nousu kaventaa palkkakuilua ja hillitsee palkkakilpailua jäsenmaiden välillä.
uutiskirje 