Minulle on arvoitus, miksi Suomessa tai sen puoleen Ruotsissa Linuxin ja yleisemmin vapaan lähdekoodin alaisten ja ilmaisten ohjelmistojen käyttöaste ei ole merkittävästi korkeampi. Miksi esimerkiksi koulut, yliopistot ja ministeriöt käyttävät maksullista Microsoftin käyttöjärjestelmää ja toimisto-ohjelmistoja, kun toiminnallisesti samankaltaisia mutta ilmaisia vaihtoehtoja on saatavilla?
Tärkeä osa selitystä lienee lobbaus — hienommalta nimeltään yhteiskuntasuhteiden hoito. Microsoft tuntuu onnistuneen jotenkin vakuuttamaan koululaitoksen ja esimerkiksi yliopistot siitä, että juuri heidän sähköpostipalvelinohjelmistoaan kannattaa käyttää ja että Office täyttää kaikkien käyttäjien tarpeet parhaiten. Vaikka kustannukset ovat korkeat ja menot rikastuttavat pääasiassa muissa maissa asuvia jo varsin varakkaita osakkeenomistajia.
Yliopistojen osalta tilanne on sikäli selkeä, että kaupalliset toimisto-ohjelmistot eivät koskaan ole paras ratkaisu. Ne on aina viritetty ensisijaisesti ratkaisemaan muiden kuin akateemista työtä tekevien ongelmia. Epäilen, että koulujen osalta tilanne on sama. Avoimen lähdekoodin alaiset ohjelmat yksinkertaisesti sopivat paremmin intellektuaalisen työn tekijöille.
Kaupallisten ohjelmistojen käyttö koulussa on sitä paitsi kontraproduktiivista, koska avoimen lähdekoodin alaiset ohjelmat tarjoavat huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tutustua koodaamiseen. Kun koodareista ja tietotekniikkaa syvällisesti osaavista on huutava pula, on kaupallisen softan käyttö tässäkin suhteessa hölmöä.
Julkiset organisaatiot, alkaen kouluista ja yliopistoista, voisivat tehdä merkittäviä tuottavuusharppauksia siirtymällä nopeasti avoimen lähdekoodin alaisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjiksi. Siirtyminen vaatisi koulutusta ja asennustyötä. Tämä työllistäisi lähinnä maassa asuvia työntekijöitä ja voisi jopa olla suhdannetilanteeseen sopiva kertaluonteinen investointi. Miksi siis ei?
Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori.
uutiskirje 
