Israfil Boyati elää Bengalinlahden rannalla, Bangladeshin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Khulnassa Sundarbansin mangrovemetsän tuntumassa. Aiemmin hän kalasti Sundarbansin joissa ja kanavissa, nyt hän johtaa delfiinien suojelutiimiä ja valistaa muita kalastajia.
– Me elämme alueella, jota syklonit ja myrskytulvat ruhjovat joka vuosi. Ennen me kalastimme täällä ja asetimme vaaraan niin itsemme kuin delfiinitkin, Boyati sanoo.
Sundarbansin mangrovemetsä tarjoaa elinympäristön kahdelle makean veden delfiinilajille, uhanalaiselle Gangesin jokidelfiinille ja Irrawaddyn delfiinille, jotka eivät missään muualla elä samassa paikassa. Niiden lisäksi Sundarbansin joissa ja kanavissa polskii koko joukko muitakin delfiinejä.
Sundarbansin mangrovemetsä tarjoaa elinympäristön kahdelle makean veden delfiinilajille.
Vuonna 2012 Bangladesh julisti osan Sundarbansista delfiinien suojelualueeksi. Israfil Boyatin kaltaiset kalastajat eivät koskaan ole tarkoituksella vahingoittaneet delfiinejä, mutta kuten kaikkialla muuallakin, delfiinit sotkeutuvat kalastajien verkkoihin.
Myös kalastuksen suojelua
Sundarbansin delfiinejä suojelemaan on perustettu kuusi suojelutiimiä, joissa on mukana paikallista väestöä. Tiimit valistavat kalastajia, jotta nämä eivät heittäisi verkkojaan suojelualueiden vesiin.
– Me emme vain mobilisoi yhteisön ihmisiä, vaan myös autamme metsäviranomaisia tunnistamaan ongelmia, joita he ovat kohdanneet delfiinien suojelussa, Boyati sanoo.
Kun suojelutiimit havaitsevat, että delfiini on takertunut kalastajan verkkoon, he ilmoittavat siitä metsäviranomaisille. Viranomaiset sitten irrottavat delfiinin ja vapauttavat sen.
Suojelutiimien toiminnan alettua kalastus suoja-alueilla on vähentynyt 70 prosenttia ja makean veden delfiinien lukumäärä kasvanut.
– Delfiinien suojelu on myös kalastuksen suojelua, sillä niiden esiintyminen missä tahansa joessa kertoo, että joen ekosysteemi on kunnossa, projektinjohtaja Rezaul Karim Chowdhury sanoo.
Pelkkä kalastajien valistaminen ei kuitenkaan riitä, sillä delfiinejä uhkaavat myös rahtialukset. Yhden suojelualueen läheltä kulkee jatkuvasti suuri määrä rahtilaivoja, joiden potkurit tappavat delfiinejä. Suurin osa ihmisen aiheuttamista delfiinien kuolemista silti johtuu verkkoihin jäämisestä.
Myös Sundarbansin jokien virtaaman heikkeneminen, veteen sekoittuvan sedimentin lisääntyminen ja mangrovemetsien liepeillä tapahtuva hallitsematon teollistuminen heikentävät delfiinikantojen elintilaa.
lehti 