Kreikka siirtyi kesällä takaisin oikeistovaltaan, kun konservatiivinen Uusi demokratia -puolue voitti vaalit ja sai enemmistön parlamentissa. Ateenan keskustan laitamilla voi jo nyt saada jonkinlaisen kuvan siitä, miltä maan tulevaisuus saattaa näyttää ainakin osalle väestöstä. Turistien suosiman Monastirakin basaarialueen kupeessa monet vähävaraiset yrittävät viikonloppuisin myydä jalkakäytävälle tuomiaan yksittäisiä ruokalautasia, vanhoja tuoleja ja rähjäisiä vaatteita.
Pääministeri Kyriakos Mitsotakisin oikeistohallitus on ollut nyt vallassa runsas neljä kuukautta, eikä sitä voi syyttää tämänhetkisestä talousahdingosta. Köyhimmän kansanosan kurjuus alkoi jo Kreikan talouskriisistä vuonna 2009 eikä ole juuri helpottanut, vaikka vasemmistopuolue Syriza sai hallituskaudellaan talouden pieneen kasvuun ja työttömyyden puolitettua.
Oikeistohallitus on luvannut kaksinkertaistaa talouskasvun yli kahteen prosenttiin. Yritykset ja hyvätuloiset ovat saamassa veronalennuksia, terveyspalveluja aiotaan ruveta yksityistämään ja eläkkeitä leikataan.
”Uusi demokratia antaa rikkaille paljon ja kansan enemmistölle vähän”, Syriza-puolue kommentoi oikeistohallituksen uutta budjettiesitystä.
Monien mielestä oikeistohallitus näyttäisi vain jatkavan Syrizan hallituskauden säästöpolitiikkaa.
Kun Syriza tuli valtaan vuonna 2015, puolue lupasi lopettaa aiempien oikeistohallitusten ja sosiaalidemokraattisen Pasok-puolueen käynnistämät julkisten palvelujen leikkaukset, jotka Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto olivat määränneet Kreikan hätälainaohjelmien ehdoksi.
Kesällä 2015 Syrizan johtama hallitus järjesti kansanäänestyksen, jossa 61 prosenttia äänestäjistä vastusti lainaohjelmien ehdoksi asetettuja leikkauksia. Vain viikkoa myöhemmin pääministeri Alexis Tsipras kuitenkin ilmoitti hallituksen suostuvan kaikkiin lainoittajien vaatimiin säästöihin.
Syrizan hallituksesta tuli lopulta kaikkein kuuliaisin velkojien vaatiman uusliberaalin talouspolitiikan toteuttaja. Lainaehtojen mukaan Kreikka lupasi jatkaa säästökuuria vuoteen 2060 asti.
”Vaalien ei voi antaa muuttaa EU:n jäsenmaan talouspolitiikkaa”, Saksan entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble totesi Kreikan silloiselle valtiovarainministerille vuonna 2015.
Syriza kärsi selvän tappion viime heinäkuussa pidetyissä vaaleissa. Vasemmistopuolueet saivat kuitenkin enemmistön annetuista äänistä, kun lasketaan yhteen Syrizan, sosiaalidemokraattien, kommunistipuolueen ja Syrizasta irtautuneen Mera25-puolueen saamat äänet.
Uusi demokratia sai silti enemmistön parlamentin paikoista, koska Kreikan erikoisen vaalijärjestelmän vuoksi eniten ääniä saanut puolue saa 50 ylimääräistä paikkaa parlamentista.
Kun vuoden 2015 vaaleissa Syriza oli suurin puolue melkein koko maassa, viime kesän vaaleissa puolue sai eniten ääniä vain Ateenassa, Patrasissa, Länsi-Traakiassa ja Kreetalla.
Toissa sunnuntaina Kreikassa vietettiin Ateenan teknillisen korkeakoulun vuoden 1973 opiskelijavaltauksen verisen tukahduttamisen muistopäivää. Ateenassa kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat vuosittaiseen mielenosoitukseen teknilliseltä korkeakoululta Yhdysvaltojen suurlähetystölle.
Marssin kärjessä kulkivat opiskelijat, ja perässä tulivat lukuisat eri vasemmistolaiset poliittiset ryhmät kommunisteista anarkisteihin. Kommunistipuolueen kaadereita oli mukana moninkertaisesti enemmän kuin kulkueen häntäpäässä tulleita Syrizan kannattajia.
Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras lähti marssista kesken pois. Viime päivät hän on kiertänyt Kreikan maakuntia ja kysynyt kannattajilta, mitä puolueen pitäisi tehdä uudistuakseen.
Mielenosoitusreitin varrella oli myös tuhansia pampuilla, suojakilvillä ja kaasunaamareilla varustautuneita mellakkapoliiseja. Illan päätteeksi poliisit ampuivat kyynelkaasua ja pidättivät kymmeniä nuoria Exarcheian kaupunginosassa, missä poliisi on ryhtynyt väkivalloin tyhjentämään vallattuja taloja, joihin on majoitettu turvapaikanhakijoita Afganistanista, Pakistanista ja Afrikan maista.
uutiskirje 