Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut junnasivat koko viime syksyn. Valtakunnansovittelijan kaksi sovintoehdotusta tulivat ennen joulua hylätyiksi. Heti vuodenvaihteen jälkeen osapuolet istuivat keskenään alas ja valmista tuli kahdessa päivässä. Kaksivuotinen sopimus korottaa palkkoja yhteensä 3,3 prosenttia ja kiky-tunnit siirtyvät alalla historiaan.
Neuvottelut etenivät lopulta ripeästi siksi, että painetta oli riittävästi, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. Aiemmin sitä ei ollut, vaikka liitto järjesti kolmen päivän lakon ja alalla oli ylityökielto.
Lehtonen uskoo työnantajankin käsittäneen, että jos neuvottelut olisivat jälleen viime viikolla kariutuneet, se olisi tiennyt ”seuraavia toimenpiteitä ja uhkia”. Ne olisivat olleet jotain ihan muuta kuin kolmen päivän lakko.
– Uskon työnantajan hiffanneen tämän ja löytyi todellinen neuvottelumoodi. Oli paine päällä ja ratkaisua haettiin tosissaan – puolin ja toisin, Lehtonen kertoo.
– Varmaan siinä vaikutti myös se, että meillä olivat koko ajan naapurihuoneessa kentän kaverit eli suuri neuvottelukunta fyysisesti paikalla. Se toi lisäpaineen.
Maaliskuun alussa palkkoja korotetaan 1,3 prosenttia ja 1.2.2021 korotus on 1,4 prosenttia, minkä päälle työnantaja korottaa palkkoja vuoden 2020 palkankorotusten jälkeen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,6 prosenttia.
Lehtosen mukaan korotusprosentit takaavat sen, että Teollisuusliiton vaatimus ostovoiman paranemisesta toteutuu. Neuvottelupöydässä ollut inflaatioarvio oli 2,4–2,6 prosenttia seuraavalle kahdelle vuodelle.
”Kiky-ratkaisu osui ja upposi”
Jo neuvotteluihin lähdettäessä tiedettiin, että vaikein rasti ovat edellisen hallituksen painostamat kiky-tunnit. 24 palkattomasta työtunnista haluttiin ja päästiin eroon teknologiateollisuudessa.
Heti sopimuksen julkistamisen jälkeen alkoi julkinen kiistely siitä, syntyikö ”yleinen linja” myös kikyn osalta, poistuvatko lisätunnit kaikilta palkansaajilta.
Työnantajaleiristä viestitettiin, että eivät poistu, koska Teollisuusliiton sopimuksessa ne olivat erillisessä lisäpöytäkirjassa, muilla työehtosopimuksen rakenteissa.
Palkansaajajohtajat olivat asiasta eri mieltä. Kiky halutaan pois tai jos lisätunnit säilyvät, niistä on maksettava.
Turja Lehtonen näkee, että kyseessä oli päänavaus myös kiky-tuntien osalta.
– Uskon, että tällä oli kiky-ratkaisun osalta huomattavasti suurempi merkitys kuin miltä ehkä äkkiseltään näyttää. Jos katsotaan viime päivien ja viikonlopun työnantajien ulostuloja, niin kyllähän se selvästi näkyy, että tämä osui ja upposi.
Lehtonen viittaa muun muassa EK:n johtajan Ilkka Oksalan, Metsäteollisuuden toimitusjohtajan Timo Jaatisen ja Palvelualojen työnantajien toimitusjohtajan Tuomas Aarton lausuntoihin, joiden mukaan kikyn poistumisella teknologiateollisuuden sopimuksesta ei ole vaikutusta muilla aloilla.
– Elinkeinoelämässä on nyt kova paniikki siitä, millä tavalla he lähtevät estämään kikyn poistamista muista sopimuksista. Me teimme kuitenkin Teollisuusliittona linjauksen, että meidän sopimusaloiltamme tällä kierroksella kikyt lähtevät. Siltä osin on tehty nyt yksi ratkaisu ja uskoisin, että tällä viikolla on tulossa lisää vastaavanlaisia. Toivottavasti tämä nokkapokka tuli katsottua teknon pöydässä eikä tätä samaa rumbaa tarvitse käydä joka pöydässä uudelleen.
EK:n strategia paljastui
Työnantajaleirin purkaukset myös paljastivat EK:n strategian näissä neuvotteluissa, Lehtonen katsoo. Strategia oli se, että järjestö on syrjässä neuvotteluista, mutta se kuitenkin päättää ja koordinoi kaiken.
Kun palkansaajapuoli koordinoi omaa toimintaansa, EK huutaa, että nyt on liittokierros.
– Toivon, että EK ja ennen kaikkea sen johtaja Ilkka Oksala menisivät nyt omaan rooliinsa ja antaisivat tämän sitten olla tosissaan liittokierros. Tai vielä suuremmalla innolla tervehtisin sitä, että he palaisivat työmarkkinaosapuoleksi ja saataisiin kolmikantakone kunnolla käyntiin. En voi uskoa, että tämä oli se, mitä EK halusi tehdessään sääntömuutoksen.
Lehtonen myös toivoo työnantajien ymmärtävän, että kiky tuli, oli ja meni.
– Toivottavasti se on hetken päästä vain äärettömän huono muisto ja saadaan hakata samaan hautakiveen, mihin Sipilän hallituksen muutkin huonot päätökset tulevat aikanaan hakattua.
Työaikakokeilussa ei dramatiikkaa
Kiky-tunnit poistuivat, mutta Teknologiateollisuudessa sovittiin työaikakokeilusta, joka mahdollistaa työajan pidentämisen enimmillään 170 tunnilla vuodessa paikallisesti sopien.
Lehtonen kiistää julkisuudessa esitetyn tulkinnan, että kyseessä olisi työajan pidentämisen jättiharppaus. Vastaava mahdollisuus oli jo Metalliliiton sopimuksessa 2007–2011, mutta yksikään yritys ei halunnut tarttua siihen.
– Me haluamme antaa kentälle erilaisia kokeilumahdollisuuksia siitä, voitaisiinko työaikaa tai siihen liittyviä asioita parantaa. Kaikki meidän työehtosopimustemme parannukset on tehty erilaisten kokeilujen kautta. Nyt on tällainen ja se on tarkasti työnantajapuolen ja työntekijäpuolen liittojen valvonnassa.
Kokeilun pelisäännöt ovat sellaiset, että ensin siitä pitää antaa selonteko osapuolille. Yrityksessä pitää olla pääluottamusmies, joka voi sopia asiasta, mutta sen jälkeen tarvitaan vielä työntekijän suostumus siihen, että hän on valmis tekemään näitä töitä.
Lehtosen mukaan mahdollisuus työajan pidentämiseen ei syö paremmin palkattuja ylitöitä.
– Säännöllistä työaikaa mahdollistetaan tehtäväksi kokeilun mukaisin mekanismein. Ei ole sovittu, että siitä ei maksettaisi ekstraa, vaan koko paketti on auki.
– Sanoisin, että keskitasoa parempi pääluottamusmies sopii kokeilulle hinnan, jos lähtee siihen. Hän voi sopia kaikki vaikka sataprosenttisiksi tunneiksi tai muuta vastaavaa.
Lehtonen ei usko, että kokeilulle tulee tälläkään kertaa suurta käyttöä, mutta se on mahdollisuus.
– Yritykset, joissa on vahva luottamus ja hyvä neuvottelukulttuuri voivat ottaa siitä joitakin elementtejä käyttöön ja niistä saadaan mahdollisesti uusia aineksia liittojen väliselle työaikatyöryhmälle. Jos kokeilu ei toimi, se päättyy.
Neuvottelut Teollisuusliiton muilla sopimusaloilla ovat jatkuneet loppiaisen jälkeen. Lehtonen ennusti tiistaina iltapäivällä, että tällä viikolla syntyy jopa kymmenkunta muuta uutta työehtosopimusta.
uutiskirje 
