WWF on tyrmistynyt tänään julki tulleista tiedoista, joiden mukaan jopa 30 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja luontokohteita on jäänyt vaille lain suojaa. Metsälakiin tehdyt muutokset mahdollistavat nyt hakkuut näillä luontoarvoiltaan erityisen tärkeillä alueilla. Kyseessä on lähihistorian suurin heikennys metsäluonnon lakisääteiseen suojeluun.
Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva Suomen metsäkeskus ylläpitää rekisteriä niin sanotuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, jotka on suojeltava lailla. Tänään julki tulleiden tietojen mukaan metsälakiin kuusi vuotta sitten tehdyt muutokset ovat johtaneet siihen, että Metsäkeskus on poistanut rekisteristään noin 30 000 hehtaaria erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Poistoissa on kyse yli neljäsosasta kaikista metsälailla aiemmin suojelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, jotka Metsäkeskuksella on ollut tiedossa. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat esimerkiksi purojen ja lähteiden rantametsät, monenlaiset suot ja rehevät lehdot, sillä niissä elää poikkeuksellisen rikas eliölajisto.
Uhattuina ovat esimerkiksi lehdot, vanhat kangasmetsät ja korvet.
Espoon maapinta-alaa vastaavalta alueelta kadonnut lain suoja
Metsäkeskus on poistanut kohteet rekisteristään viimeisen kahden vuoden aikana. Kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea. Metsäkeskuksen tekemät poistot analysoitiin nyt Luonnonvarakeskuksen toimesta, kun se arvioi metsälain käytännön vaikutuksia. Selvityksen tilasi maa- ja metsätalousministeriö.
– Hehtaarimäärä, jolta on kadonnut lain suoja, vastaa Espoon maapinta-alaa. Tieto on tyrmäävä. Kyseessä on ennennäkemätön heikennys metsäluonnon lakisääteiseen turvaamiseen, WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.
Kuusi vuotta sitten tehty metsälain uudistus oli WWF:n mielestä monilta osin epäonnistunut. Uudistuksen yhteydessä erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerejä kiristettiin, ja ympäristön kannalta haitalliset seuraukset nähdään nyt.
– Jo ennen lain uudistamista laaja tutkijaryhmä varoitti metsälain uudistuksen olevan valtava heikennys luonnon kannalta. Nyt tämä heikennys on konkretisoitunut karmealla tavalla, kun näiltä luontohelmiltä on viety lain turva, Kunttu sanoo.
Metsäluonnolla ei mene Suomessa hyvin
Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos metsien hakkuita jatketaan nykyiseen tapaan. Esimerkiksi ennen yleinen hömötiainen on uhanalaistunut 2000-luvulla. Sen elinympäristöt ovat kaventuneet metsätalouden seurauksena.
Lajien lisäksi uhattuina ovat itse metsät, tarkemmin sanottuna erilaiset metsätyypit, jotka ovat lajien elinympäristöjä. Lähes 80 prosenttia metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Uhattuina ovat esimerkiksi lehdot, vanhat kangasmetsät ja korvet.
WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön nyt teettämä metsälain arviointi ei ollut riittävän kattava. Arvioinnissa olisi pitänyt selvittää muun muassa mahdollisuutta lisätä lakiin uusia pykäliä turvaamaan metsäluontoa. Metsätalouden yhteydessä tehtävien luonnonhoitotoimien olisi oltava lakisääteisiä, mutta nyt ne ovat kokonaan vapaaehtoisia.
– Suomen metsäluonnon uhanalaistuminen on tuoreiden tietojen mukaan jatkunut, joten nyt olisi kiire lisätä metsien suojelua ja rajoittaa metsätaloutta luonnoltaan arvokkaissa metsissä. Suunta on valitettavasti kuitenkin päinvastainen. Metsälakia pitää uudistaa nyt nopeasti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, Kunttu sanoo.
uutiskirje 