Maanantaina ilmoitettiin Yhdysvalloissa, että ensimmäiset kliiniset kokeet eli ihmiskokeet koronavirusta vastaan kehiteltävästä rokotteesta on aloitettu.
Seattlessa suoritettavat kokeet tekee Kaiser Permanente Washington Health Research Institute ja niissä testataan Moderna-yhtiön kehittämää rokotetta. Yhtiön mukaan sillä on tutkimuksen eri vaiheissa myös yhdeksän muuta mahdollista rokotetta koronaan.
Kokeisiin osallistuu 45 tervettä aikuista, iältään 18:sta 55 vuoteen. He saavat kaksi injektiota 28 päivän väliajoin. Osallistujat on jaettu kolmeen ryhmään, joista kukin saa vahvuudeltaan erilaisen annoksen samaa rokotetta.
Ensimmäiset ihmiskokeet aloitettiin maanantaina.
Kliinisistä testeistä on kuitenkin vielä pitkä matka viranomaisten hyväksymään rokotteeseen. Rokotekokeissa moni vaihtoehto osoittautuu usein joko vaaralliseksi tai tehottomaksi – tai se on jopa molempia.
Paine on kova
Guardian-lehden tuoreessa jutussa pohditaan sitä, milloin on mahdollista saada käyttöön ensimmäinen koronarokote.
Usein rokotteiden kehittäminen vie vuosikymmenen tai kauemminkin, mutta nyt arvioidaan, että koronarokote saattaisi olla valmis jo puolentoista vuoden kuluttua. Sekin on tietysti pitkä aika pandemian parhaillaan raivotessa.
Guardianin mukaan koronarokotteen kehittäminen on päässyt tavallista nopeammin liikkeelle, koska Kiina jakoi tammikuussa selvittämäänsä geneettistä tietoa viruksesta. Toinen tekijä on se, että tutkijat voivat uutta koronavirusta vastaan taistellessaan käyttää hyväkseen sitä tietoa, mitä saatiin aiemmista koronaviruksista sarsista ja mersistä.
Paine on kova, mutta kliinistä testausta ei voi jättää väliin eikä siinä voi käyttää oikopolkuja.
Sen jälkeen kun rokote mahdollisesti on saatu kehitettyä, ovat ongelmina vielä riittävän tuotantokapasiteetin luominen sekä rokotteen oikeudenmukainen globaali jakaminen.
Koko laaja Guardian-juttu koronarokotteesta on luettavissa suomeksi käännettynä tällä viikolla ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä sekä KU:n digilehdessä.
uutiskirje 
