KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Koronakriisi näytti yhteiskuntien kyvyn todella radikaaleihin toimiin, sanoo ekonomisti – ”Mikä vielä kiistettiin mahdottomana viime vuoden lopulla ilmastokriisin hoitamisessa, on nyt käynyt todeksi”

Tässä tilanteessa kaikki vastuu – niin tekninen kuin poliittinenkin – kaatuu Euroopan keskuspankin harteille. Alun takeltelun jälkeen EKP on pistänyt kyllä kovan kovaa vasten ja ylittänyt kaikki edellisissä kriiseissä vedetyt rajat kolisten, sanoo Jussi Ahokas.

Tässä tilanteessa kaikki vastuu – niin tekninen kuin poliittinenkin – kaatuu Euroopan keskuspankin harteille. Alun takeltelun jälkeen EKP on pistänyt kyllä kovan kovaa vasten ja ylittänyt kaikki edellisissä kriiseissä vedetyt rajat kolisten, sanoo Jussi Ahokas. Kuva: Lehtikuva/Daniel Roland

Koronavirus voi avata tien toisenlaiseen maailmaan, mutta tarvitaan poliittisia liikkeitä viemään tämä visio maaliin, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti Jussi Ahokas.

Jussi Virkkunen
31.3.2020 7.16
Fediverse-instanssi:

Koronapandemiasta on muodostunut täydellinen myrsky, joka iskee koko maailmaan. Kaiken lisäksi se on iskenyt käsittämättömän nopeasti. Yhdysvalloissa työttömiä tuli viikossa 3 miljoonaa lisää, Suomessa yli 250 000 ihmistä on lomautusuhan alla. Miten tällainen myrsky pääsi oikein iskemään, Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas?

Tietysti tässä laukaisevana tekijänä on ollut koronaviruksen leviäminen pandemiaksi ja valtioiden käynnistämät rajoitustoimet viruksen leviämisen hidastamiseksi. Jos töihin ei voi mennä, jos ravintoloihin tai elokuviin ei voi mennä ja jos tavaroiden hankinnasta tulee vaikeampaa, talous välttämättä pysähtyy tai ainakin vauhti hidastuu merkittävästi.

Toki sitten myös pelko on vallannut rahoitusmarkkinat ja pääomamarkkinat, mikä on entisestään syventänyt talouden ahdinkoa. Jos yritysten kassavirrat supistuvat rajusti ja niiden tappiot kasvavat, maksukyky voi olla nopeastikin uhattuna. Mitä enemmän kädestä suuhun yritys on mennyt ja mitä pienemmät kassavarat sillä on, sitä nopeammin konkurssi alkaa häämöttää, kun sijoittajien rahahanat ovat sulkeutuneet. Silloin tietysti irtisanomiset ja lomautukset on ainoa vaihtoehto.

ILMOITUS
ILMOITUS

Eri valtioiden lainsäädännöstä ja toki myös odotettavissa olevasta valtion tuesta yrityksille sitten riippuu, kuinka nopeasti tilanne kääntyy suurtyöttömyydeksi.

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin, Euroopan keskuspankin ja eri maiden taloussingot ovat laulaneet tuhansien miljardien voimalla. Saadaanko niillä akuutti tilanne rauhoitettua?

Uskon, että yhdessä riittävän laajojen finanssipoliittisten ohjelmien eli käytännössä valtion alijäämien kasvattamisen kautta tilanne on edelleen mahdollista rauhoittaa. Mikäli rahoitusmarkkinat uskovat pakettien olevan tarpeeksi suuria, myös akuutti finanssikriisi voi helpottaa nopeastikin. Tästä on nyt jotain viitteitä olemassa.

Toisaalta jossain vaiheessa pitäisi saada myös sellainen näkymä, että reaalitaloudessa on mahdollista palata ”normaaliin”. Niin kauan kuin tämä näkymä puuttuu, keskuspankkeja ja valtiota tarvitaan kannattelemaan talouksia – ehkä jopa lisätoimia tarvitaan.

Voiko tällaisen myräkän jälkeen olla minkäänlaista paluuta niin sanottuun normaaliin aikaan ennen koronakriisiä?

Kyllä minä ainakin ajattelen niin, että kun epidemiasta selvitään, kriisiä edeltäneet talouden rakenteet ovat pitkälti olemassa. Kun taas päästään töihin, kuluttamaan ja investoimaan, talouden rattaat alkavat pyöriä entiseen tahtiin.

Toisin kuin sodissa ja luonnonkatastrofeissa, fyysinen pääoma ei ole tällä kertaa juurikaan kärsinyt. Ensimmäiset kuukaudet kriisin jälkeen saattavat olla jopa hyvinkin kuumeista aikaa taloudessa, kun patoutuneet kysyntävirrat lähtevät vyörymään.

Jussi Ahokas toimii Sosten pääekonomistina.

Jussi Ahokas toimii Sosten pääekonomistina. Kuva: Jarno Mela

Jokaiseen yhteiskuntaan ja jokaiseen yhteiskunnan osaan tunkeutunut koronakriisi on osoittanut nykyjärjestelmän haavoittuvuuden. Kun koronan aiheuttamat liekit ovat sammuneet, minkälaisiin korjaustoimiin pitäisi ryhtyä?

Tämä on tärkeä kysymys, johon kattavien vastausten antaminen kannattanee jättää sinne kriisin jälkeiseen aikaan. Mutta pieni pohdiskelu tässäkin lienee sallittua. Ainakin uskon, että terveydenhuoltojärjestelmiin tullaan lähitulevaisuudessa tekemään investointeja, jotta kyky vastata tulevaisuuden virusepidemioihin olisi parempi. Tällaisia on tehty Aasiassa SARS- ja MERS-epidemioiden jälkeen ja nyt vastaavia valmistautumistoimia nähdään varmasti ympäri maailman.

Toinen keskeinen kysymys lienee se, millaisia muutoksia kriisin seurauksena tehdään rahoitusjärjestelmäämme. Nyt velkavetoisen kapitalistisen talousjärjestelmän haavoittuvuus ja riippuvaisuus keskuspankeista ja valtioista on viimeistään tullut näkyviin, jos globaali finanssikriisi ei sitä vielä riittävissä määrin tehnyt.

Käytännössä tilanne on se, että ilman jatkuvaa ja koko ajan kasvavaa tukea ”isolta pankilta” ja ”isolta valtiolta” tämä rakennelma ei pysyisi pystyssä. Kun järjestelmän kykyyn tuottaa vakautta ja hyvinvointia kaikille ihmisille tasapuolisesti ei enää uskota, myös poliittiset vaatimukset järjestelmän reformille ovat odotettavia.

Luulen, että tavalla tai toisella velkavetoisuutta lähdetään purkamaan, rahoitusta yhteiskunnallistamaan ja rahoitusmarkkinoiden valtaa karsimaan. Ehkä aletaan mennä kohti sellaista säänneltyä rahoitusmallia, joka laitettiin pystyyn toisen maailmansodan jälkeen Bretton Woodsin kokouksen päätöksillä.

Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kansainvälisen talouden dollaririippuvuutta pyrittäisiin tietoisesti vähentämään, pääoman liikkeitä vähintäänkin hidastamaan ja rahoitusmarkkinoiden yleisempääkin sääntelyä lisäämään. Talouspolitiikassa luotettaisiin normaaleinakin aikoina enemmän julkisiin investointeihin ja kysynnänsäätelyyn – keskeistä olisi myös kysynnän kohdentaminen kestävästi.

”Ilman jatkuvaa ja koko ajan kasvavaa tukea ”isolta pankilta” ja ”isolta valtiolta” tämä rakennelma ei pysyisi pystyssä”.

EU-maiden solidaarisuus on kriisin aikana ollut vähäistä. Minkälaisena näet euron tulevaisuuden tämän jälkeen, vaikka se EKP:n toimin selviäisi tästä?

Nyt minulle on tullut sellainen kuva, että poliittisesti EMU-järjestelmä on vieläkin hauraampi kuin miltä ennen kriisiä näytti. Jäsenmaat ovat jakautuneet useisiin fraktioihin, eikä yhteistä säveltä finanssipoliittista ratkaisuista edes näissä olosuhteissa saada aikaiseksi.

Tässä tilanteessa kaikki vastuu – niin tekninen kuin poliittinenkin – kaatuu Euroopan keskuspankin harteille. Alun takeltelun jälkeen EKP on pistänyt kyllä kovan kovaa vasten ja ylittänyt kaikki edellisissä kriiseissä vedetyt rajat kolisten. Pääjohtaja Christine Lagarde on siis jo muutamassa kuukaudessa vienyt EKP:n syvemmälle järjestelmän kannattelussa kuin mihin hänen edeltäjänsä Mario Draghin tarvitsi koskaan mennä.

Toki tämä poistaa hetkellisesti euromailta poliittista painetta, mutta sitten taas politisoi neutraaliksi uskotellun EKP:n roolin entistä selkeämmin. EKP:n taseeseen kyllä mahtuu pelastusvelkaa, mutta jos nytkään euromaat eivät pysty vetämään poliittisesti yhtä köyttä, ehkä halukkuus pitää järjestelmä kasassa tulevaisuudessa on lopullisesti mennyt.

Jos pitäisi arvioida, onko euron hajoaminen koronakriisin jälkeen lähempänä vai kauempana kuin ennen kriisiä, niin juuri nyt vastaisin, että lähempänä.

Minkälaisia reformeja EU:lle ja eurolle oikein pitäisi tehdä?

Jotenkin ei tee tässä vaiheessa edes mieli käyttää aikaa tämän kysymyksen pohtimiseen, kun jäsenvaltioiden sitoutuminen eurojärjestelmään tuntuu niin vähäiseltä. Mutta ehkä muutama ehdotus.

Ensiksikin kaikkien eurossa mukana olevien maiden pitäisi viimeinkin myöntyä poliittiseen yhteisvastuullisuuteen. Ilman tällaista poliittista sitoumusta järjestelmä tulee purkautumaan ennen pitkää.

Toiseksi EMU-järjestelmän rakenteita pitäisi kehittää sitten niin, että tämä yhteisvastuullisuus konkretisoituu. Yhteinen vastuu veloista joko EMU-bondeilla tai EKP:n rahoituskanavien kautta, euroalueen sisäisten epätasapainojen vähentäminen oikeudenmukaisesti niin, että myös vaihtotaseeltaan ylijäämäiset maat kantavat vastuunsa ja täystyöllisyyteen sekä kestävän talouden rakentamiseen kaikkialla euroalueella pyrkivä finanssipoliittinen linja olisivat hyviä talouspoliittisia ohjenuoria.

”Koronakriisi nostaa keskustelun ilmastokriisistä ja ekologisesta kriisistä vielä vahvemmin julkisen keskustelun keskiöön tulevina vuosina”.

Kun taloutta aletaan tämän jälkeen uudelleenrakentaa, on väläytetty niin sanotun ekologisen jälleenrakennuksen välttämättömyyttä. Mitä se tarkoittaa?

Käsitykseni mukaan se tarkoittaa juuri sitä, että lähtisimme toteuttamaan kriisin jälkeen mittavaa investointiohjelmaa, jolla talouden rakenteet muutetaan ekologisesti kestäviksi. Juuri sitä, mihin edellisissä vastauksessani kestävyydellä viittasin.

Lienee selvää, että koronakriisi nostaa keskustelun ilmastokriisistä ja ekologisesta kriisistä vielä vahvemmin julkisen keskustelun keskiöön tulevina vuosina. Nyt yhteiskunnat ovat näyttäneet kykynsä erittäin radikaaleihin toimenpiteisiin silloin, kun kriisi on riittävän laajasti jaettu ja yhteiseksi koettu. Se, mikä vielä kiistettiin mahdottomana viime vuoden lopulla ilmastokriisin hoitamisessa, on nyt käynyt todeksi.

Talouden voi pysäyttää, talouskasvua voidaan rajoittaa ja yhteiskuntamme kestävät sen, kun asiat tehdään demokraattisesti ja perustellusti. Itselle on tullut jopa mieleen, että ehkä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä lockdowneja tai ”suunniteltuja pysäyttämisiä” nähdään myös ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.

Joka tapauksessa yhteiskuntien kriisivalmiutta tullaan nyt vahvistamaan muuallakin kuin terveyssektorilla. Toivottavasti pystytään samalla kuitenkin myös luomaan kestävämpiä rakenteita, jotka ehkäisevät ennalta kriisejä ja pitävät ennakoiden ihmisten hyvinvoinnista huolta.

Soste on puhunut paljon hyvinvointitaloudesta, joka tietyllä tapaa voisi nivoutua osaksi ekologista jälleenrakennusta.

Kyllä. Hyvinvointitalousajattelussa lähtökohtana on nimenomaan kaikkien ihmisten hyvinvointi ja hyvän elämän edellytykset, joiden tavoitteluun yhteiskuntapolitiikka sitten valjastetaan. Hyvinvointitalous on käytännössä hyvinvointilähtöistä toimintaa – kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta Suomessa.

Mielestäni hyvinvointitalouden laajentuminen ja ekologinen jälleenrakennus kulkevat käsi kädessä. On yksiselitteisesti selvää, että ilman planeetan ja ekosysteemien hyvinvointia ei myöskään ole ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi koronakriisi on hyvä esimerkki siitä, kuinka luonto lopulta asettaa rajoitteita sille, mikä on yhteiskunnallisesti mahdollista.

Vielä kriittisemmät rajoitteet odottavat meitä heti kulman takana. Mutta muuttamalla politiikan prioriteettejamme pystymme kyllä niihinkin vastaamaan, uskon niin.

Voiko korona olla lopulta viimeinen niitti jatkuvalle kasvulle perustuneelle fossiilikapitalismille?

Uskon, että koronavirus voi avata tien toisenlaiseen maailmaan. Toivon, että se on entistä demokraattisempi, yhdenvertaisempi, tasa-arvoisempi ja ekologisesti kestävä.

Itsestään tämä ei kuitenkaan tapahdu, vaan edelleen tarvitaan poliittisia liikkeitä viemään tämä visio maaliin.

Lue lisää: Seitsemän kysymystä koronan talousvaikutuksista – ”Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan” (17.3.)

 Koronakriisi: Näin Sosten pääekonomisti kommentoi valtavia talouden pelastuspaketteja – ”EKP on edelleen valmis tekemään kaikkensa, jotta euro säilyy” (21.3.)

 Koronan aiheuttama talousmyllerrys on ennennäkemätöntä: ”Hulluinta on, että se mikä vielä viikko sitten oli mahdotonta, saattaa olla tänään jo riittämätöntä” (24.3.)

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset