Hallitus pitää kiinni oppivelvollisuuden pidentämisestä ja maksuttoman toiseen asteen toteuttamisesta. Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo KU:n haastattelussa, että uudistuksen nykyisestä aikataulusta ei olla luopumassa.
– Oppivelvollisuuden pidentämisen aikataulua on käsitelty ministerityöryhmässä koronakriisin alettua. Silloin totesimme yhteisymmärryksessä, että tulemme etenemään sen kanssa suunnitellusti.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että on yli vuosi – reilu puolitoista vuotta – ennen kuin oppivelvollisuuden pidentäminen astuu voimaan konkreettisesti, Andersson sanoo.
”Nyt keskitymme hoitamaan akuutin tilanteen ensin.”
Oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa, että jatkossa oppivelvollisuus päättyy vasta 18-vuotiaana. Samalla toisesta asteesta tehdään maksuton.
Andersson toteaa, että politiikkaa tehtäessä tulee pitää mielessä aika koronan jälkeen. Sen vuoksi kaikkia hallituksen uudistuksia ei voi laittaa jäihin.
– Se aika tulee olemaan sellainen, jolloin on vielä tärkeämpää, että meillä on osaamisperusta kunnossa.
Etäopetus sujunut
yllättävän hyvin
Kouluissa siirryttiin maaliskuun puolivälissä erittäin nopealla aikataululla etäopetukseen, kun hallitus päätti lähiopetuksen keskeyttämisestä. Lähiopetusta järjestetään sitä tarvitseville 1.–3. luokilla oleville ja muutamille muille ryhmille, jotka lähiopetusta tarvitsevat.
Andersson kertoo keskustelleensa etäopetuksen sujumisesta muun muassa Kuntaliiton, Opetushallituksen ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa.
– Siirtyminen on sujunut yllättävän hyvin. Yllättävän hyvin on ollut sanapari, jota moni on käyttänyt. Mutta onhan se selvää, että tässä näkyy eroja. Voi näkyä eroja kuntien, koulujen tai jopa eri luokkien välillä, Andersson kuvailee.
Koronavirus pakotti koulut ottamaan valtavan digiloikan. Kriisin jälkeen tuleekin olemaan paljon analyysityötä edessä.
– Tässä tehtiin iso murros pedagogisesta näkökulmasta suhteessa digitaalisia välineitä hyödyntävään etäopetukseen. Tulemme varmasti saamaan paljon hyvää tietoa hyvistä käytännöistä, joita on mahdollista jatkokehittää ja hyödyntää nyt saatuja oppeja. Sekä hyvistä että huonoista käytännöistä.
Hyvistä käytännöistä Andersson nostaa esiin opettajilta tulleen palautteen, jonka mukaan monet opettajat ovat löytäneet uusia tapoja opettamiseen. Huonommista käytännöistä vastaan on tullut tapauksia, joissa oppilaan ja opettajan henkilökohtainen yhteys ei ole toteutunut.
– On vain jätetty Wilman kautta tehtäviä, ja sitten niitä on tarkistettu kuvien perusteella. Se ei ole riittävä, varsinkaan silloin jos puhutaan pienistä lapsista.
– Pidän itsestäänselvyytenä, että opettajan ja oppilaan välillä pitää olla henkilökohtainen yhteys. Ilman sitä on melko lailla mahdotonta opettajille arvioida sitä, miten yksittäiset oppijat ovat pärjänneet ja missä he menevät etäopetusjakson aikana.
Kunnissa kehitetty
hyviä malleja
Yksi suurimmista huolenaiheista etäopetuksen osalta ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Andersson huomauttaa, että kotiolojen vaikutus oppimistuloksiin on ollut tiedossa jo ennen koronakriisiä.
– Se on ollut ennen koronaa huolenaiheena, ja se on sitä nytkin.
Andersson korostaakin kuntien roolia asiassa. Monessa kunnassa on esimerkiksi järjestetty mahdollisuus kouluruokaan paitsi lähiopetuksessa oleville myös sitä muuten tarvitseville lapsille.
– Kaikissa kunnissa pitää tehdä suunnitelmia siitä, millä tavalla oppimisen tuki hoidetaan etäopetuksen aikana. Ei voi olla niin, että ajatellaan, että siihen palataan syksyllä. Oppimisen tuen pitää toimia myös etäopetuksen aikana, sille on kyllä keinoja. Monissa kunnissa on keksitty hyviä toimintamalleja, joissa apua tarvitseviin oppilaisiin ollaan suorassa yhteydessä.
Kuun alussa Andersson painotti hallituksen tiedotustilaisuudessa, että jos oppilaaseen ei saada lainkaan yhteyttä etäopetuksessa, vertautuu se poissaoloon koulusta normaalioloissa.
– Ehdottoman tärkeätä on, ettei sellainen ajattelu yleisty, että on vain nyt niin, että joihinkin oppilaisiin ei saada yhteyttä etäopetuksen aikana, hän sanoo.
Hallitus puolestaan tekee Anderssonin mukaan suunnitelmia, miten tukitoimia järjestetään kun kouluissa palataan lähiopetukseen.
– Yritämme silloin myös huolehtia siitä, että kaikki, jotka ajattelevat tarvitsevansa tukea, saavat lisää tukiopetusta.
Ilmastotoimet mukaan
elvytystoimiin
Anderssonin mukaan hallitus tulee koronakriisistä huolimatta pitämään kiinni hallitusohjelman kunnianhimoisista linjauksista. Esimerkiksi ilmastotavoitteista ei olla luopumassa.
– Se on asia, joka pitää huomioida kun mietitään elvytystoimia, Andersson viittaa ilmastotoimiin.
Mutta näiden asioiden vuoro on vasta myöhemmin. Tänään alkavassa kehysriihessä hallitus keskittyy aiemmin ilmoitetun mukaisesti koronakriisin hoitoon.
– Ehdimme syksyn budjettiriihessä pohtia esimerkiksi energiaverotukseen liittyviä kysymyksiä. Tämä ei ole se hetki, jolloin aletaan niistä yksityiskohdista vääntää. Nyt keskitymme hoitamaan akuutin tilanteen ensin.
Myöhemmin väännettävää riittää enemmänkin, sillä valtio tulee ottamaan huomattavan paljon lisävelkaa, jotta koronakriisin vaikutukset pystyttäisiin pitämään mahdollisimman pieninä. Andersson sanookin, että päättäjillä ja virkamiehillä tulee olemaan näytön paikka, kun mahdollisia leikkaustoimia kohdistetaan.
– Jos Suomi on oppinut jotain aiemmista kriiseistä, niin ainakin sen, että lapsiperheisiin ja koulutukseen ei mahdollisia julkistalouden tasapainottamistoimia tulla kohdistamaan. Pitää osoittaa, että pystytään tekemään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää polkua ulos kriisistä.
uutiskirje 
