Viime sunnuntaina vietettiin kansainvälistä lehdistönvapauden päivää, ja sen alla sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja julkaisi vuosittaisen lehdistönvapausindeksinsä. Listan kärjessä olivat tutut sananvapauden mallimaat Norja, Suomi, Tanska, Ruotsi ja Hollanti – sekä kuudentena Jamaika.
Karibianmeren saarivaltio oli lehdistönvapauslistauksessa kuudentena myös kaksi vuotta sitten ja on ollut mukana kymmenen kärjessä vuodesta 2015.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön verkkosivuilla Jamaikan ansioita ei juuri perustella. Verkkosivujen mukaan Jamaika yksinkertaisesti ”kuuluu niihin maihin, joissa kunnioitetaan tiedonvapautta”. Jamaikalla ei ole myöskään koettu väkivaltaisia hyökkäyksiä toimittajia kohtaan sitten vuoden 2009.
Sananvapauden haasteena pidetään uutta lakia, joka kieltää rikoksesta syytetyn henkilön valokuvaamisen tuomioistuimessa miljoonan Jamaikan dollarin suuruisen sakon uhalla.
Toimittajajärjestö ihmetteli myös Jamaikan pääministerin Andrew Holnessin taannoista puhetta, jossa tämä totesi kannattajilleen, että media raportoi mielipiteitä faktoina. Jos halusi tietää faktat, pääministeri kehotti seuraamaan hallituksen verkkosivuja ja hänen omia somepäivityksiään.
Jamaika ei ole hyvinvointivaltio monilla muilla mittareilla – jollei mukaan lasketa pikajuoksun olympiamitalien määrää. Kansantulotilastoissa Jamaika lukeutuu ylemmän keskitulotason maihin. YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä maa on sijalla 95, Mongolian perässä mutta Kolumbian edellä.
Yhdysvaltalaisjärjestö Freedom House asetti Jamaikan sijalle 72 vuosittaisessa maailman maiden kansalaisvapauksien ja poliittisten oikeuksien listauksessaan. Jamaika sai parhaat pisteet vapaista vaaleista sekä siitä, että maassa on suhteellisen hyvin toimiva asiakirjojen julkisuuslaki.
Suurimpia esteitä kansalaisten vapaudelle olivat korruptio, väkivaltarikokset sekä viranomaisten ja rikollisjärjestöjen läheiset suhteet. Seksuaalivähemmistöihin kohdistettu väkivalta on myös hälyttävää.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön Pohjois-Amerikan alueen edunvalvontajohtaja Margaux Ewen paljasti Jamaikan lehdistönvapauden ansioita World Politics Review -verkkolehden haastattelussa kolme vuotta sitten.
Edistysaskeleet lehdistönvapaudessa johtuivat Ewenin mukaan kaupallisen median huomattavasta kasvusta. Kaupallisen median kasvu liittyi puolestaan kotimaisen kulutuksen kasvuun ja sen myötä lisääntyneeseen ilmoitusmyyntiin.
Toimittajat ilman rajoja arvioi eri maiden lehdistönvapautta useilla eri kriteereillä, joista tärkeimpiä ovat median monimuotoisuus ja riippumattomuus, mediaa koskevan lainsäädännön avoimuus sekä toimittajien turvallisuus. Järjestö korostaa sitä, että sen indeksi ei mittaa journalismin laatua.
Jamaikalla ilmestyy kaksi valtakunnallista päivälehteä, toisen niistä julkaisema iltapäivälehti sekä muutama paikallislehti. Nämä kaikki ilmestyvät myös verkossa. Maassa on useita yksityisiä tv-kanavia sekä kymmeniä radiokanavia, jotka keskittyvät lähinnä musiikkiin.
Suurin päivälehti fuusioitui vastikään suurimman tv-kanavan kanssa, joka omistaa myös useita suosittuja radiokanavia.
Mediaomistus on tänä päivänä hyvin keskittynyttä, ja median riippumattomuus on kyseenalaista, koska mediaomistajilla on muitakin intressejä maan liike-elämässä. Poliitikkojen ja liike-elämän välinen korruptio jää usein tutkimatta.
Jamaikan yleisradio myytiin yksityisille sijoittajille 1990-luvulla osana Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimia julkisten palvelujen leikkauksia.
Jamaikan päivälehdissä on ollut viime päivinä enimmäkseen kotimaan uutisia koronaviruksesta. Tv-kanavilla on lähetetty uutisia, keskusteluohjelmia ja yhdysvaltalaisia tv-sarjoja.
Paikallinen journalistiliitto on arvostellut hallitusta liikkumisrajoituksista koronaviruksen pahiten riivaamalle alueelle maan pääkaupungin Kingstonin länsipuolella, missä virus lähti leviämään suuryritysten puhelinpalvelukeskusten työntekijöiden keskuudessa. Hallituksen koronavirusta koskevissa tiedotustilaisuuksissa on myös jäänyt heikosti aikaa median esittämille kysymyksille.
uutiskirje 