Sheffieldin terästeollisuuden juuret ulottuvat aina 1700-luvulle, jolloin Benjamin Huntsman kehitti terästuotannon mullistavan tekniikan, upokasteräsprosessin. Koksin avulla sulatettu teräs kaadettiin savimuotteihin. Kaupungin sen ajan suurimman ylpeyden, ruokailuvälineiden valmistus, nopeutui moninkertaisesti.
Rautatie tarjosi teollisuudelle mahdollisuuksia. Vuosisadan loppuun mennessä Sheffield alkoi toimittaa maailmalle kone- ja työkaluterästä.
1900-luvun alkupuolella huomattiin, että seosteräkset olivat kannattavampia ja helpompia tuottaa, ja näin teräksen tuotanto irtotavarana hiipui kaupungissa. Vuosi 1913 toi jälleen terästeollisuutta mullistavan vaiheen, kun sheffieldiläinen Harry Brearly keksi ruostumattoman teräksen.
Teollisuuden kasvaessa tehtaiden läheisyyteen nousi 1950-luvulta lähtien valtavia asuntokolosseja. Rakennusten laatua ei siinä kiireessä mietitty. Tärkeää oli saada työläisille nopeasti katto pään päälle ja väki töihin.
Kaupungin keskustan pohjoispuolelle syntyivät tunnetuimmat asumiskeskittymät, 1960-luvulla valmistuneet Park Hill ja Hyde Park. Niissä haettiin aikakaudelle ennen näkemättömällä tavalla ranskalaisen arkkitehti Le Corbusierin brutaalia estetiikkaa.
Mutta brutaaliutta sheffieldiläiset eivät kulmilleen halunneet. Hyde Park purettiin 1990-luvulla ja Park Hillissä tehtiin mittavat kunnostustyöt. Park Hill on edelleen Euroopan suurin suojeltu rakennus.
Kohti vähähiilisyyttä
Vuosien 1973–75 lama ajoi globaalin teräsmarkkinan taantumaan. Terästeollisuuden laskua siivitti EU-maiden keskiarvoa lähes 50 prosenttia korkeampi teollisuusenergian hinnan nousu Britanniassa. Tämän sekä vahvan punnan vuoksi teräksen vienti ei enää houkutellut ulkomaisia ostajia, ja ala hiipui.
Samalla alkoivat hiipua myös päästöt. Terästehtaiden ja hiilivoimaloiden piipuista nouseva harmaa savu ei ole enää muutamaan vuosikymmeneen piirtänyt Sheffieldin siluettia. Terästeollisuuden aiheuttamat rikkipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1970 vuoteen 2017 mennessä 97 prosenttia.
Teräskaupunki – tai harmaa kaupunki, kuten Sheffieldiä on myös kutsuttu – kääntyi vihreälle polulle heti teollisuuden heikennyttyä. Sheffield oli yksi ensimmäisistä kaupungeista Britanniassa, joissa alettiin käyttää keskuslämmitystä ja kehittää hajautettua energiaverkostoa 1970-luvulla tuottamalla jätteistä energiaa.
Askeleita kohti vähähiilistä taloutta on otettu siitä asti, jos ei ihan harppauksin, niin ainakin ripeään tahtiin.
Tulvauhkia minimoidaan
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on ironista, että teräskaupungin syntymisen mahdollisti sen luonnonympäristö, joka toimitti teollisuudelle tarvittavat raaka-aineet.
Britannian kuudenneksi vihrein kaupunki Sheffield sijaitsee kansallispuisto Peak Districtin kainalossa. Kaupungin pinta-alasta on 61 prosenttia viheralueita, ja siellä on yli 250 puistoa ja puutarhaa sekä arviolta 4,5 miljoonaa puuta.
Kaupunkia ympäröi seitsemän kukkulaa ja viisi jokea. Keskustan lähellä olevassa päälaaksossa on yli 240 kilometriä virtaavia vesistöjä, jotka ovat yhteydessä asutuskeskuksiin. Joki on lähellä joka puolella Sheffieldiä.
Joissa ja muissa vesiväylissä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat ensin.
Marraskuussa 2019 useita päiviä kestäneet sateet saivat Sheffieldin alueella sekä lähistöllä Don-joen tulvimaan. Etelä-Yorkshiressa ei ole vältytty vakaviltakaan vahingoilta.
Kaupungin vesiväylästrategiassa pohditaan keinoja lisääntyvien tulvien välttämiseksi. Sheffieldin viemäri-infrastruktuuri on jo nyt lähellä maksimikapasiteettia.
Kaupungin ympäristövirastolla ja Yorkshiren vesilaitoksella riittää pähkäiltävää.
– Tarvitsemme merkittäviä investointeja kestävien tapojen kehittämiseen joki- ja pintavesien hallitsemiseksi. Samalla pitää huomioida se, että joet ja niiden uomat tarjoavat kokonaisuutena loistavan tilaisuuden luoda ja laajentaa kaupunginlaajuista vihreän infrastruktuurin verkkoa, sanoo Tom Wild Etelä-Yorkshiren metsäyhtiöstä.
Koko aluetta sopeutetaan ilmastonmuutokseen ja hallitsemaan tulvariskejä nykyistä kestävämmin. Luonnollinen vesisykli palautetaan mahdollisuuksien mukaan ja varmistetaan kestävien viemärijärjestelmien käyttö joen valuma-alueella.
Samalla suojellaan ja edistetään biologista monimuotoisuutta.
Steel Citystä Green City
Sheffieldin kaupunkikuva on muuttunut parissa vuosikymmenessä urbaaniksi talouskeskittymäksi. Kaksi yliopistoa houkuttelevat kaupunkiin nuoria ympäri maailman. Kansainvälisyys on vahva osa identiteettiä.
Sheffieldissä keskustellaan siitä, miten kaupunki voi pysyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa hiilibudjetissa. Keskimääräisen lämpötilan nousu päätettiin rajoittaa selvästi alle kahden celsiusasteen.
Vuonna 2015 Sheffieldin kaupunki otti järeän aseen käyttöönsä, Green City -strategian. Kaupungin kestävän energian toimintasuunnitelman tavoitteena on vähentää kaupungin ilmastohaittoja ja saada hiilipäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä.
Tähän mennessä strategian tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Vuoteen 2020 mennessä hiilipäästöt ovat vähentyneet 30 prosenttia vuodesta 2015.
Seuraavan seitsemän vuoden tavoite on edelleen lisätä merkittävästi vähähiilisen ja uusiutuvan energian tuotantoa.
Kestävät ratkaisut yhteinen asia
Sheffieldin kaupunki tukee organisaatioita, yrityksiä ja yhteisöjä sitoutumaan hiilipäästöttömään kaupunkiin. Komissio visioikin koko kaupungin laajuista yhteistyötä, jonka päämääränä on tehdä Sheffieldistä älykkäämpi, kestävämpi ja kilpailukykyisempi tulevaisuuden kaupunki.
Suunnitelmat yhteiskunnan, kotitalouksien, julkisen sektorin ja yritysten saamiseksi voimalla mukaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on luotu. Niitä toteutetaan muun muassa varmistamalla kestävän energian saatavuus ja käyttö.
Joissa ja muissa vesiväylissä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat ensin.
Huomattava määrä organisaatioita, julkisia instituutioita ja yksityisiä yrityksiä on saatu etsimään aktiivisesti ratkaisuja ilmastohaasteisiin ja tarjoamaan kestävää ajattelua edistäviä palveluita ja tuotteita. Myös kaupungin 570 000 asukasta on valtava resurssi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
– Kestävyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat ensisijaisia kriteerejä kaikessa toiminnassa. Kaupungissamme on selkeä yksimielisyys siitä, että jokaisen on ryhdyttävä toimiin vähentääksemme ilmastovaikutuksiamme, sanoo sheffieldiläinen Paul Blomfield, työväenpuolueen parlamentin edustaja.
Hän näkee kaupunkien olevan avainroolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa:
– Ennusteiden mukaan yli 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla vuoteen 2050 mennessä. Kun ryhdymme toimiin nyt, voimme välttää muuttuvan ilmaston pahimmat vaikutukset, muistuttaa Blomfield.
Tiestä tulvahaittojen ehkäisijä
Vuonna 2015 aloitettiin myös toinen, laajaa huomiota herättänyt ohjelma kestävän kaupungistumisen edistämiseksi.
Sheffieldin Grey to Green -ohjelma on Britannian suurin urbaanissa ympäristössä toteutettu salaojitusohjelma. 1,3 kilometriä käyttämättömänä ollutta ajotietä muutettiin julkiseksi vihreäksi tilaksi istuttamalla niittykasveja ja sadepuutarhoja.
Tuloksena on urbaani viheralue, julkisen taiteen ja istuinpenkkien reunustama pyörä- ja kävelytie kaupungin keskustassa. Visuaalisen ilon lisäksi ne lievittävät lähiympäristön jokien tulvahaittoja.
Ympäristövaikutusten lisäksi projektin uskotaan houkuttelevan uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä parantavan liikkumista keskusta-alueella.
lehti 