Esther Ishabakaki etsii hyvää räätäliä nuoreen vaateyritykseensä. Vielä kolme kuukautta sitten hänellä oli maatalousyritys.
– Olin investoinut siihen paljon rahaa, aikaa ja jopa tunteita. Mutta kun kompastuin jokaiseen eteeni tulleeseen esteeseen, saavuin pisteeseen, jossa en enää jaksanut. Päätin, että parempi lopettaa ja yrittää jotain muuta, 35-vuotias Ishabakaki kertoo.
Ishabakaki oli perustanut kasvihuoneen Dar es Salaamiin. Hänen taitonsa tomaatinviljelijänä olivat hyvät, mutta ne eivät selättäneet sadonkorjuun jälkeen tulleita ongelmia.
Esimerkiksi kaalinviljelijät usein menettävät sadostaan jopa 60 prosenttia.
Tuote sinänsä oli oivallinen, mutta Ishabakakilla ei ollut keinoa säilyttää sitä laadukkaana kuluttajalle asti. Hänen kokemuksensa sadon pilaantumisesta koituvista tappioista eivät ole poikkeus Tansanian nuorten maanviljelijöiden ja maatalousyrittäjien parissa.
Se taas on merkittävä ongelma koko Tansanialle. Valtio haluaisi vahvistaa maataloussektoria, sillä kotimainen ruuan kysyntä on kasvussa, ja kasvussa on myös nuorten työttömyys.
Heikko kysyntä vai kehno käsittely?
– Sadon pilaantumisesta aiheutuvat taloudelliset tappiot ovat valtava ongelma maataloudelle, Tansanian maatalousministeriön tutkija ja maatalousekonomisti Adella Ng’atigwa sanoo. Ne ovat merkittävä syy siihen, ettei maatalous vedä nuoria yrittäjiä.
Ng’atigwa huomauttaa, että jotkut viljelykasvit ovat pilaantumiselle alttiimpia kuin toiset. Esimerkiksi kaalinviljelijät usein menettävät sadostaan jopa 60 prosenttia.
– Maanviljelijät Njombessa kertoivat minulle, että tuotteiden pilaantuminen johtuu heikosta kysynnästä. Huomasin kuitenkin, että myös sadon kehno käsittely ja kokemuksen puute pahensivat ongelmaa, Ng’atigwa huomauttaa.
Muita vaikuttavia tekijöitä ovat kehno kuljetus ja varastotilat sekä heikkolaatuiset pakkaukset.
Ng’atigwa on kuitenkin toiveikas, että valtion ja yksityissektorin yhteistyöllä ongelmat ratkeavat.
Pellolta pataan -ohjelma
Trooppisen maatalouden kansainvälisellä instituutilla (IITA) on nuoriso-ohjelma, jolla pyritään auttamaan nuoria luomaan työpaikkoja itselleen ja muille. Ohjelma ulottuu pellolta pataan, alkaen siementen kylvämisestä ruuan prosessoimisen kautta markkinointiin ja lopputuotteen kuluttajalle toimittamiseen.
– Meillä on hautomo-ohjelma, jossa opetamme ihmisille teknisiä taitoja ja keinoja yrityksen kehittämiseen sekä valmistelemme heitä tulemaan maatalousyrittäjiksi, agribisneksen taitajiksi, IITA:n Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong kertoo.
Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon. Nuoret tarttuvat innolla mahdollisuuksiin, mutta usein tarvitsevat siinä apua.
– He tarvitsevat teknisiä taitoja, yrittäjätaitoja ja bisnestaitoja. Olemme kohdanneet nuoria, jotka haluavat tehdä bisnestä mutta eivät edes tiedä, miten laatia liiketoimintasuunnitelma. Ja sitten on nuoria, joilla on hyviä ideoita, joita he eivät pysty pääoman puutteen vuoksi kehittämään, Manyong sanoo.
Revokatus Kimario uskoo, että tärkeintä on vaikuttaa nuorten asenteisiin. Kimario johtaa Sokoinen yliopistosta valmistuneiden yrittäjien osuuskuntaa, joka tukee ja mahdollistaa innovatiivista ja tietointensiivistä maatalousyrittäjyyttä.
– Meidän täytyy muuttaa asenteita jo pienestä pitäen, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että maatalous voi olla bisnestä siinä kuin mikä tahansa muukin. Nuorten maanviljelijöiden täytyy oppia vastaamaan markkinoiden kysyntään. Markkinat kertovat, mitä kannattaa tuottaa, kuinka paljon ja minkä laatuista. Jos tuotat esimerkiksi tomaatteja, sinun täytyy tietää, haluavatko asiakkaasi tuoreita vai säilöttyjä, Kimario toteaa.
lehti 