Ikääntyneiden omaishoitajien hankala tilanne nousi vahvasti esiin viime viikolla ilmestyneessä Sosiaalibarometri 2020 -kyselyssä. Omaishoitajat ovat joutuneet koville koronaepidemian aikana.
Omaishoitajien jaksaminen on yksi ikääntyneitä eniten koskettaneista asioista koronaepidemian aikana. Yli puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajista nimesi omaishoitajien kuormittuneisuuden kolmen kärkeen kysyttäessä, millaiset asiat ovat vaikuttaneet ikääntyneisiin koronan aikana.
Erityisesti suurimmissa kaupungeissa sote-johtajat olivat huolestuneita omaishoitajien kuormittumisesta.
Omaishoitaja on voinut pitää vapaansa, kun sijaishoitaja on tullut kotiin.
Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa 90 prosenttia sote-johtajista valitsi omaishoitajien kuormittuneisuuden yhdeksi kolmesta kärkihaasteesta. Sen sijaan näitä pienemmissä kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla näin valitsi 46 prosenttia vastanneista sote-johtajista.
Kasvokkain tapaamisia korvattiin etäasioinnilla
Koronaepidemian aikana kohdistettiin yli 70-vuotiaisiin suurimmat rajoitustoimet. Hallitus suositteli heille karanteeninomaisia olosuhteita ja kaikki vierailut heidän luonaan kiellettiin, välttämätöntä terveydenhuollon henkilökuntaa lukuunottamatta.
Heidän arvioitiin olevan suurimmassa vaarassa sairastua. Kunnista kootun tilannekuvan mukaan turvattomuus ja yksinäisyys lisääntyivät etenkin koronaepidemian alkuvaiheen aikana.
Omaishoitajiin kohdistui kahdenlaista painetta: sekä hoidettavan että hoitajan piti pysytellä terveenä. Omaishoidon tukipalveluihin tehtiin koronan takia isoja muutoksia.
Päivätoimintaryhmät pääosin keskeytettiin ja lyhytaikaishoitoa myönnettiin vain hätätapauksissa tai erityisjärjestelyin. Päivätoimintaa muutettiin virtuaaliseksi.
Lyhytaikaisen hoidon evääminen tarkoittaa sitä, että omaishoitajalta voivat jäädä lakisääteiset vapaat pitämättä, kun omaishoidettavaa ei saa hoitoon eikä häntä voi jättää yksin kotiin.
Suomessa on noin 30 000 yli 65-vuotiasta omaishoidon sopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Usein omaishoitaja on omaa puolisoaan tai läheistään hoitava ikääntynyt.
Apua ei uskallettu ottaa vastaan
Omaishoitajat eivät välttämättä uskaltaneet ottaa vastaan apua oman tai läheisen sairastumisen pelossa. Omaishoitajat eivät esimerkiksi halunneet viedä läheistään sijaishoitoon vapaapäivien ajaksi sairauden tarttumisen pelossa.
Erään sosiaalityöntekijän avovastauksen mukaan “Muutokset näkyvät omaishoitajien pelkona käyttää hoidettavalle intervallipaikkoja omaishoitajille tarkoitetun vapaan aikana.”
Koronaepidemian aikana jäissä olevia palveluja korvaavaa kotihoitoa lisättiin. Ruokailua järjestettiin koteihin ja yhteydenpitoa puhelimitse ja etäyhteyksillä omaishoitajan vapaat korvaavilla tavoilla lisättiin.
Omaishoidon palvelujen ja vapaapäivien korvaavien palvelujen järjestäminen on kunnan vastuulla. Tarjottujen palvelujen taso vaihteli koronaepidemian aikana kunnasta toiseen. Parhaiten palvelut onnistuttiin turvaamaan pienemmissä kunnissa.
Etäpalveluihin osallistuminen ei ollut mahdollista kaikille. Kaikilla ei myöskään ollut saatavilla epävirallista apua. Paikkakuntien väliset erot toimintojen järjestelyissä olivat suuret.
Sosiaalibarometrin ennakkotuloksia kommentoinut THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen huomautti kuntien vastuusta huolehtia omaishoitajien hyvinvoinnista.
– Tämä on tärkeää, sillä raskaassa tilanteessa omaishoitajilla ei ole voimavaroja itse järjestellä taukoja hoitotyöhön, totesi Ilmarinen.
Ruohonjuurityöntekijät johtoa huolestuneempia
Sosiaalibarometri 2020 -kyselyyn vastanneiden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien ja sosiaalityöntekijöiden näkemyserot ovat huikeat heidän arvioidessaan omaishoitajille suunnattujen palvelujen toimivuutta.
Toki puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajista nimesi omaishoitajien kuormittuneisuuden kolmen kärkeen. Heiltä kysyttiin, millaiset asiat ovat vaikuttaneet ikääntyneisiin koronan aikana.
Sotejohtajista lähes 90 prosenttia arvioi, että omaishoidon tukipalveluihin oli tehty merkittäviä muutoksia koronaepidemian aikana. Heistä valtaosa eli 72 prosenttia arvioi kuntien pystyneen vastaamaan hyvin tai melko hyvin omaishoitajien palvelutarpeisiin.
Lähempänä ruohojuuritasoa olevien sosiaalityöntekijöiden näkemys on huomattavasti karumpi: vain vajaa viidennes heistä katsoo palvelujen tulleen hyvin tai melko hyvin hoidetuksi omaishoitajien kannalta. Ero näkemyksissä on merkittävä.
Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle.
uutiskirje 
