Koronapandemia vaikuttaa Euroopan minimipalkkaisten elämään suuresti kahdella tavalla. He joutuvat työskentelemään keskeisten palvelujen ylläpitämiseksi koronasulkujen ja vastatoimien aikana. Samalla he ovat suurimmassa vaarassa joutua irtisanotuiksi tai lomautetuiksi koronan taloudellisten seurausten vaivaamilla sektoreilla.
EU:n erillisvirastoihin kuuluvan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) vuosikatsauksen mukaan esimerkiksi siivousalalla työskentelevistä 16 prosenttia on minimipalkkaisia, maataloudessa 15 prosenttia ja kaupan alalla 13 prosenttia.
Minimipalkkaisten osuus on suuri myös koronasta kärsineillä aloilla: hotelli- ja ravintola-alalla 16 prosenttia, henkilökohtaisissa palveluissa 16 prosenttia, taiteen, viihteen ja vapaa-ajan palveluissa 15 prosenttia ja kotitaloustöissä 14 prosenttia.
Minimipalkkaiset ovat joutuneet suhteettomasti alttiiksi sekä terveysriskeille että kriisin taloudellisille vaikutuksille.
Raportin mukaan seitsemällä kymmenestä minimipalkkaisesta on ainakin jonkin verran vaikeuksia saada tulot riittämään huolimatta siitä, että minimipalkkoja on viime aikoina korotettu useissa Euroopan maissa. Muista työntekijöistä alle puolet on vastaavassa tilanteessa.
Tilanne vaihtelee eri maissa
Tilanne vaihtelee huomattavasti eri maissa. Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Tanskassa alle 10 prosenttia minimipalkkaisista kokee vaikeaksi saada tulonsa riittämään, kun taas Bulgariassa, Kreikassa, Kroatiassa ja Kyproksella näin kokee 50–60 prosenttia minimipalkkaisista.
Koronapandemia on korostanut minimipalkkaisten työn merkitystä monilla aloilla, mutta samalla lisännyt heidän taloudellista epävarmuuttaan.
Eurofoundin tutkimusjohtaja Christine Aumayr-Pintar sanoo raportin esittelyssä, että Covid-19 on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä eurooppalaisille työmarkkinoille ja laajemminkin yhteiskunnille. Minimipalkkaiset ovat joutuneet suhteettomasti alttiiksi sekä terveysriskeille että kriisin taloudellisille vaikutuksille. Toimialasta riippuen on muodostumassa kaksi erilaisessa asemassa olevaa minimipalkkaisten kategoriaa.
”Euroopan on yhdessä asetettava minimi- ja matalapalkkaisten edut etusijalle elvytystoimissa”, sanoo Aumayr-Pintar Eurofoundin tiedotteessa.
EU:n linjaukset
Eurofoundin tiedottaja Anna Gallinat kirjoittaa Eurofoundin blogissaan, että korona on paljastanut kuilun, joka vallitsee etulinjan työntekijöiden työn tuottaman arvon ja heidän saamansa matalien palkkojen välillä. ”Tästä on nyt tehtävä kerta kaikkiaan loppu”, kirjoittaa Gallinat.
Gallinatin mukaan keskustelu minimipalkoista on tullut yleisesti hyväksytyksi ja ylittänyt poliittiset raja-aidat. Esimerkiksi EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen – joka kuuluu keskustaoikeistolaiseen EPP-europuolueeseen – on luvannut valmistella juridisen instrumentin, jolla kaikille EU:n työntekijöille voitaisiin turvata oikeudenmukainen, elämiseen riittävä minimipalkka.
Gallinatin mukaan EU ei ole asettamassa yhteistä minimipalkkaa, mutta odottaa voi yhteisiä kriteerejä ja päämääriä minimipalkkojen määrittämiseksi kansallisella tasolla.
Riittääkö kuitenkaan poliittinen tahto, kun taantuma uhkaa ja yhtiöiden marginaalit kutistuvat, kysyy Gallinat. Toisaalta EU on linjannut, että ”elämiseen riittävät tulot kaikille työntekijöille EU:ssa ovat olennaisia niin elpymisen kuin oikeudenmukaisten ja kestokykyisten yhteiskuntien rakentamisenkin kannalta, ja minimipalkoilla on tärkeä osa siinä”.
lehti 