Mobiilisovellukset maatalouden tarpeisiin auttavat ratkomaan ruokaturvan ja toimitusketjun häiriöiden kaksoisongelmaa. Samalla ne lisäävät pienviljelijöiden tuloja.
Teknologia on avainasemassa, kun halutaan selvitä ruokatoimitusten häiriöistä ja nälästä. Näin uskoo Wizikeyn toimitusjohtaja ja toinen perustaja Anshul Sushil. Wizikey tekee ohjelmia, jotka mahdollistavat yritysten ja asiakkaiden suoran yhteyden. Väliportaat jäävät silloin pois.
– Maatalous-startupit alkaa vihdoinkin saada ansaitsemaansa huomiota. Intiassa parhaillaan tehtävä tutkimus ja innovaatiot muuttavat tavan, jolla saamme ruoan maatiloilta ruokapöytään. Teollisuudenhaaran teknologinen muutos takaa suoran toimituksen ja sulavamman jakelun, Sushil sanoo.
Intialla kyllä on ruokaa, ongelmana ovat saatavuus ja saavutettavuus.
Sushilin mukaan intialaisten maatalous-startupien kasvu auttaa voittamaan maanviljelyksen ja ruokatuotannon kohtaamat haasteet. Hän tarkoittaa sellaisia yrityksiä kuin Intian suurin toimitusketjualusta Ninjacart tai Dehaat ja Jumbotail, jotka tähtäävät tuotannon maksimoimiseen, toimitusketjun tehokkuuden parantamiseen sekä markkinayhteyksien kohentamiseen.
Äänellä toimiva chatbotti
Useampikin urbaani maatalous -startup on esitellyt keinoja, joilla saadaan aikaan suoria yhteyksiä kaupunkilaisten ja maanviljelijöiden välillä. Viljelijät pääsevät tyydyttämään kysyntää kaupungeissa.
Esimerkiksi viljelijöitä kestäviin käytäntöihin opettava Digital Green kehittää WhatsApp chatbottia, jota voi käyttää äänellä. Sovellus tarjoaa saumattomat markkinayhteydet ja antaa pienviljelijöille mahdollisuuden lisätä tulojaan myös koronapandemian aiheuttamien taloushäiriöiden keskellä.
Viljelijät käyttävät chatbottia jakaakseen tietoa satonsa tyypistä, määrästä ja hinnasta. Ostajat käyttävät samaa chatbottia saadakseen selville, mitä on tarjolla. Viljelijöiden lataamista valokuvista he voivat arvioida tuotteen laatua.
Ostajat ovat yhtä lailla paikallisyhteisöjen pienasiakkaita kuin suuria teollisia ja tukkumyyjiä. He voivat sovelluksen kautta tehdä kaupat suoraan viljelijän kanssa.
Intialla on ruokaa
– Hyvinäkin aikoina intialaisilla maanviljelijöillä on rajalliset myyntimahdollisuudet. Tyypillisesti asiakkaina ovat paikalliset kauppiaat tai alueelliset torit, joilta saa alhaisen hinnan ja kuljetuskustannukset ovat suhteellisen korkeat pienille tuotemäärille. Kuljetusrajoitukset ja torien sulkemiset covid-19:n johdosta rajoittivat heidän mahdollisuuksiaan entisestään, Digital Greenin toimitusjohtaja Rikin Gandhi selittää.
– Maanviljelijät toimivat jo valmiiksi pienillä voittomarginaaleilla, ja nyt he eivät pysty myymään satojaan ja lisäksi heitä painaa epävarmuus seuraavasta satokaudesta, Gandhi lisää.
YK:n Maailman ruokaohjelma arvioi, että pandemia johtaa akuutista ruokaturvan katoamisesta kärsivien määrän nousuun. Kahdessatoista intialaisessa osavaltiossa tehty mielipidetiedustelu paljasti, että vastanneista yli puolet oli vähentänyt päivittäisten aterioidensa lukumäärää ja 68 prosenttia tekee ruokansa harvemmista ruoka-aineista.
Maailmanpankki ennustaa, että pandemian seurauksena 12 miljoonaa intialaista vajoaa äärimmäiseen köyhyyteen. Näiden kahdentoista miljoonan lisäksi Intian maaseudulla elää jo nyt noin 415 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella.
Intialla kyllä on ruokaa, ongelmana ovat saatavuus ja saavutettavuus.
– Julkisen ja yksityisen sektorin ostajat etsivät luotettavia ruuantoimittajia. Nykyinen tilanne korostaa tarvetta uudelle digitaaliselle markkinapaikalle, joka mahdollistaa pienemmät siirtokustannukset ostajille ja myyjille sekä suuremman arvonlisäyksen pienviljelijöille, Rikin Gandhi sanoo.
lehti 