Filosofian maisteri Katja Syvärinen valittiin tiistaina SAK:n liittohallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle jäävää Matti Huutolaa.
Syvärinen on ensimmäinen nainen, joka on noussut SAK:n johtoon. Lasikatto räsähti rikki.
Syvärinen on toiminut useissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Hänen valintansa tuli kuitenkin monelle yllätyksenä, sillä hän ei ole aiemmin työskennellyt työmarkkinajärjestöissä.
Sopimusyhteiskunta ei ole menettänyt merkitystään.
– Valitsijoilta oli rohkeaa, että he näkivät, että tähän työhön voi saada kannuksensa muualtakin. Ja minullahan on kymmenien vuosien kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, joka on SAK:n tärkein tehtävä, hän sanoo.
Hän on ollut kansanedustaja, pitkäaikainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja ja sitä ennen puolueen varapuheenjohtaja. Hän teki yli kymmenen vuotta kestäneen uran Vantaan kaupungilla ja on sen jälkeen toiminut muun muassa viestintäkonsulttina.
Syvärinen on ollut korkeakoulututkinnostaan huolimatta SAK:laisten liittojen jäsen.
Kun tuli julkisuuteen, että vasemmiston ammattiliittotoimijat etsivät Huutolalle seuraajaa, Syvärinen luki vaatimukset.
– Ajattelin, että minuahan tuossa etsitään, hän sanoo.
Niinpä hän laittoi hakupaperit sisään. Prosessi venyi tavanomaista paljon pidemmäksi koronaviruksen takia. SAK:n edustajiston kokous siirrettiin kesäkuun alusta elokuun loppuun.
– Kesä on ollut tyhjäkäyntiä, asia on odottanut pöydällä.
Sopimusyhteiskunta on tärkeä
Syvärinen arvioi, että kilpailukykysopimuksen eli kikyn ja aktiivimallin kaltaisia päätöksiä saadaan, jos SAK ei ole voimissaan.
– Sopimusyhteiskunta ei ole menettänyt merkitystään, hän sanoo.
– Kolmikantainen valmistelu ja sopiminen lainsäätäjän, työnantajien ja työntekijöiden kesken luo vakautta ja ennustettavuutta yhteiskuntaan yli vaalikausien. Se on luonut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
Hän muistuttaa, että ammattiyhdistysliikkeen tulee tuottaa jäsenilleen arvoa, iloa, ylpeyttä, osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– SAK:n strategian yksi kulmakivi onkin osallisuus, Syvärinen sanoi.
– Meidän on kerrottava ja näytettävä suomalaisille duunareille, kuka heidän puoliaan oikeasti pitää. Tulevaisuutta ei voi laittaa sattuman varaan ja toisten taskuun.
Järjestäytymisasteen laskeminen on iso haaste ay-liikkeelle.
– Sen vieressä ei kannata ihmetellä vaan siihen on puututtava nopeasti. Toki liitot huolehtivat jäsenhankinnasta, mutta järjestäytymisaste on yhteinen haaste, hän sanoo.
– Jos se laskee, se murtaa meidän sopimusyhteiskunnan perustan, jolle hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu.
Syvärinen pitää tärkeänä, että liitot tekevät näkyväksi sitä, että ammattiliitot eivät ole ainoastaan työttömyyskassoja.
– Se on sitä, että ihmisillä on työpaikalla turva, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tuki, oikeuksia ja velvollisuuksia, koska niin on yhdessä sovittu. Nimenomaan yhdessä. Ei niin, että ihminen sopii palkkansa ja muut asiat työnantajan kanssa itse. Paikallisen sopimisen osalta tosiasia on, että suuri osa ihmisistä olisi siinä tilanteessa arkoja ja voimattomia eivätkä edes tiedä, mitä kaikkea kuuluu ja voi vaatia.
Aktiivinen keskustelija
Syvärinen lupasi olla aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija.
– Aion tehdä osani siinä, että SAK on innovatiivinen ja aktiivinen yhteiskunnallinen toimija, jolta voi odottaa myös uusia avauksia.
– Palkansaajien aseman parantaminen ja korkean järjestäytymisasteen sekä ammattiliittojen neuvotteluaseman vahvistaminen on ay-liikkeen kohtalon kysymyksiä.
Sitä, että kaikki työntekijät saisivat ansiosidonnaisen päivärahan jäädessään työttömiksi, on Syvärisen mukaan mahdollista järjestää.
– Se olisi hyvä asia. Huoli on se kuitenkin se, että ne, jotka kiivaimmin ovat esittäneet sitä, ovat toisaalta samalla vaikeuttaneet sen piiriin pääsyä. He haluavat pidentää työssäoloehtoa sekä lyhentää turvan kestoa ja pienentää sitä.
Eurasta aikanaan kansanedustajaksi valittu Syvärinen on asunut jo vuosia Helsingissä
uutiskirje 