Maya-juna, Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obradorin tärkein infrastruktuuriprojekti, herättää pelkoa Jukatanin niemimaalla. Valmistuttuaan 1 525 kilometriä pitkä junarata yhdistää niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn, mutta se myös läpäisee historiallisesti merkittäviä maya-kohteita ja alkuperäisasukkaiden asuinalueita.
– Pelkään, että yhteisömme häiriintyy. Kielteisimmät vaikutukset tulevat juna-aseman ympärille rakennettavasta kehityskeskuksesta. Tiedämme, että turismi ja muu liiketoiminta hyötyy. Mutta muuten olemme epävarmoja tulevasta. Ejidatariot eivät tiedä, mitä tapahtuu, maya-antropologi Ezer May sanoo.
Ejidatariot ovat kylän asukkaiden yhteisomistuksessa olevan viljelysmaan, ejidon, viljelijöitä.
– Turismi- ja kiinteistöyhtiöt iskevät silmänsä näihin ejido-maihin ja kiinteistökeinottelu ja kaikki muu urbaaniin kehitykseen kuuluva alkaa. Tulemme jälleen näkemään epäsymmetrisiä sopimuksia ja maan ostamista äärimmäisen alhaisilla hinnoilla, epätasa-arvoista kohtelua ja omaisuuden riistoa, May uskoo.
Kehityksen moottori tai haitta
Meksikon hallitus puhuu megaprojektista sosiaalisen kehityksen moottorina, joka luo työpaikkoja, tuo turismia muuallekin kuin perinteisiin kohteisiin ja energisoi paikallista talouselämää.
Projektin maankäytön suunnittelussa apua antava YK:n U.N. Habitat -järjestö arvioi, että Maya-juna luo vuoteen 2030 mennessä miljoona työpaikkaa ja nostaa 1,1 miljoonaa ihmistä köyhyydestä alueella, jossa on 42 korkean köyhyysasteen kuntaa.
Monet kuitenkin kyseenalaistavat ratahankkeen sen ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten vuoksi. Sen epäillään myös ruokkivan ihmiskaupan ja huumeiden salakuljetuksen kaltaisia laittomuuksia.
Radan ja asemien rakentaminen myös ajaa kodeistaan joukon ihmisiä, joskin U.N. Habitat vakuuttaa siirtojen tapahtuvan yhteisymmärryksessä.
Liikevoitto tai hyvinvointi
Hankkeeseen kuuluu kehityskeskusten rakentaminen asemien ympärille. Niissä on yrityksiä, vesijohdot ja viemäri, sähköt ja muu urbaani infrastruktuuri. Maan ympäristöministeriönkin mielestä nämä keskukset ovat junaradan suurin ympäristöuhka.
Ympäristöministeriön ympäristövaikutusarvio ja useat riippumattomat tieteelliset tutkimukset varoittavat junaradan aiheuttamista ekologisista vaurioista. Meksikon hallitus vaikuttaa haluttomalta ottamaan varoituksia todesta.
Yliopistotutkija Violeta Núñez kertoo, että hallituksessa on ristiriitoja alueen sosioekonomisten olojen muuttamista haluavien ja kiinteistöbisnestä kannattavien välillä.
– Sinun täytyy kysyä itseltäsi, millaista kehitystä haluat. Maya-juna tähtää liikevoittoon eivätkä sen edistäjät ole kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista vaan rahan tekemisestä, Núñez sanoo.
Integrointi turismitalouteen
Hallitus on rakentamisen oikeuttaakseen järjestänyt kuulemisia alkuperäisyhteisöjen kanssa. Niihin osallistui yli 10 000 ihmistä runsaasta tuhannesta yhteisöstä, mutta kuulemiset järjestettiin ennen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumista.
– Junarata on yritys muuttaa alkuperäiskansojen ihmisiä ja integroida meidät turismipohjaiseen talousmalliin. Meidän halutaan uskovan, että turismi on edistystä ja kaupungit tuovat kehitystä ja että tämä on paras tapa toimia, May sanoo.
Núñez puolestaan varoittaa alkuperäiskansan elämäntavan katoamisesta. Osakemarkkinoiden sijasta tulisi kuunnella ejidatarioita.
– Ihmiset ovat selviytyneet hengissä, sillä heillä on ollut yhteys maahan. Nyt tämä selviytymiskeino katoaa, kun ihmisistä tulee kehityskeskusten työntekijöitä. Jos haluamme puolustaa alkuperäistä maalaiselämäntapaa, tämä ei ole oikea ratkaisu, Núñez sanoo.
lehti 