Useimmat suomalaiset pitävät omaa elämäntapaansa ekologisena. Tämä selviää e2 Tutkimuksen ja Vaasan yliopiston Innolabin toteuttamasta kansalaiskyselystä.
Tulos on ilmastotyön kannalta haastava, sillä viralliset ilmastotavoitteet edellyttäisivät huomattavia päästövähennyksiä nykyiseen verrattuna.
Suomalaisista jopa lähes neljännes pitää elämäntapaansa täysin ja reilu puolet jokseenkin kestävänä ympäristön kannalta. Tutkimuksesta käy ilmi, että mitä vanhemmasta ihmisestä kyse sitä ekologisemmaksi hän kokee elämäntapansa. Myös maaseudulla elävät ja keskustan kannattajat kokevat elävänsä ekologisesti.
Myös ne, jotka eivät tee ilmastotekoja, pitävät elämäänsä ekologisena. Ympäristön kannalta kestävänä omaa elämäntapaansa pitävät muita enemmän ne, jotka suhtautuvat skeptisesti ihmisen rooliin ilmastonmuutoksessa ja joiden mielestä suomalaisten teoilla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.
Neljännes tutkijoiden kanssa eri linjoilla syistä
Hieman yli puolet suomalaisista yhtyy tieteelliseen yhteisymmärrykseen ilmastonmuutoksen syistä. Näin ollen he katsovat, että se johtuu pääosin ihmisen toiminnasta ja osin luonnollisesta kehityskulusta.
Neljännes pitää ilmastonmuutosta pääosin tai täysin luonnollisena kehityskulkuna. Miehet korostavat luonnollista kehityskulkua naisia enemmän, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit muiden puolueiden kannattajia enemmän.
Eniten eroja puoluekantojen välillä tuo esiin kysymys ilmastotekojen määrästä. Kyselyssä tällaisiksi listattiin muun muassa jätteiden kierrätys sekä kulutuksen, yksityisautoilun, lihansyönnin ja lentämisen vähentäminen. Vihreät kertovat tekevänsä näitä eniten, vähiten niitä kertovat tekevänsä perussuomalaisten kannattajat.
Huoli ponnistelujen valumisesta hukkaan yhteinen
Tutkimuksen perusteella ihmiset eivät aio muuttaa toimintaansa, vaikka kokevat ristiriitaa käsitystensä ja toimintansa välillä. Vajaat 40 prosenttia kokee säännöllistä ristiriitaa, joka aiheutuu yleisimmin lihansyönnin ja yksityisautoilun vähentämisestä.
Yleisin tapa reagoida ristiriitoihin on painottaa oman roolin vähäisyyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse, sitä todennäköisemmin hän ajattelee, ettei hänen tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Samoin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat ovat keskimääräistä useammin sitä mieltä.
Puolueiden kannattajia yhdistää muun muassa huoli Suomen ponnistelujen valumisesta hukkaan.
Kyselyyn vastasi yli 4 000 suomalaista, ja aineisto hankittiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa helmi-maaliskuun vaihteessa.
”Syyllistäminen huono motivaattori”
Hallitus on asettanut tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.
STTK:n mukaan tavoitteeseen on pyrittävä ennen kaikkea systeemitason muutoksella.
– Vaikuttavimmat toimet edellyttävät valtakunnan tai vähintään alueellisen ja kuntatason päätöksentekoa. Ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia päätöksiä ja valintoja ei voida sälyttää yksittäisten kansalaisten harteille, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo tutkimuksen tuloksista.
Kaksi kolmasosaa vastaajista kokee julkisen ilmastokeskustelun syyllistäväksi. Kansalaiset syyllistyvät esimerkiksi yksityisautoilusta, ruokavaliosta, lentomatkailusta ja kuluttamisesta.
40 prosenttia pitää keskustelua vaikeaselkoisena.
Tämä pistää miettimään. Kiinnostavaa seurata, aiheuttaako tieto jatkokeskustelua. https://t.co/k7Q4wWpuhy
— Karina Jutila (@karinajutila) September 23, 2020
Palolan mukaan valinnoilla on merkitystä, mutta syyllistäminen on huono motivaattori muutokseen.
– Kaikilla suomalaisilla ei edes ole samoja mahdollisuuksia samoihin ilmastotekoihin, emmekä voi edellyttää jokaiselta kansalaiselta laajaa perehtymistä oman elämäntapansa vaikutuksiin. Arjen ilmastoystävällisten valintojen on oltava helppoja ja kustannusneutraaleja.
uutiskirje 
