Koronapandemia koettelee turvaverkkojen kestävyyttä. Vahva hyvinvointivaltio on pitänyt huolta suomalaisten terveydestä ja toimeentulosta ja siitä on pidettävä huolta jatkossakin, Pia Lohikoski sanoi vasemmistoliiton puheenvuorossa ensi vuoden budjetista.
Hänen mukaansa valtio, jolla on leveämmät hartiat, ottaa myös ensi vuonna kuntien puolesta vastaan suurimmat iskut.
– Meillä ei ole varaa leikata koulunkäynnin avustajista, mielenterveyspalveluista, neuvoloista, tai muista tärkeistä ennaltaehkäisevistä hyvinvointipalveluista.
– On ollut surullista nähdä, miten joissain kunnissa koronan varjolla pyritään ajamaan läpi leikkauksia ja palveluiden heikennyksiä. Se käy inhimillisestä näkökulmasta kalliiksi, mutta on myös lyhytnäköistä talouspolitiikkaa, Lohikoski arvosteli.
Hän kertoi hallituksen sitoutuvan ensi vuoden budjetissa korvaamaan täysimääräisesti koronaviruksen hoitoon liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen, jäljittämiseen, potilaiden hoitoon sekä rokotteeseen liittyvät menot, niin kauan kuin tilanne sitä edellyttää.
Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,5 miljardia euroa. Hallitus sitoutuu muun muassa purkamaan akuutin kriisin aikana syntynyttä hoitovelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.
– Nyt tehtävä voimakas panostus kuntiin ja hyvinvointipalveluihin on selkeä viesti siitä, että hallitus on sitoutunut koronaepidemian hoitoon ja kriisin vaatimaan jälleenrakennukseen, Lohikoski sanoi.
– Suomalainen hyvinvointivaltio selviää kyllä tästäkin ja me teemme kaiken voitavamme, jotta ketään ei jätetä kriisin seurauksien kanssa yksin.
1990-luvun virheet vältetään
Oikeisto-opposition kannanottoja Lohikoski kutsui sekaviksi. Heidän mielestään valtio ei saisi ottaa lainaa, mutta veroja pitäisi alentaa. Yrityksiä ja kuntia tulisi tukea, mutta toisessa kädessä pitäisi silti olla leikkauslistat jo valmiina.
– Koronan jäljet pitäisi hoitaa, mutta siihen ei saisi käyttää rahaa.
– Tällainen velkapopulismi on kriisin keskellä erityisen vastuutonta.
Vasemmistoliiton Lohikoski sanoi alusta asti korostaneen, että nyt tulee kaikin keinoin välttää 1990-luvun laman virheet. Elvytys on pitkäaikaistyöttömyyttä halvempaa ja jokaisesta suomalaisesta on pidettävä huolta.
– Onneksi hallitus on määrätietoisesti ja vastuullisesti rakentanut siltaa kriisin yli. Suomi saa tällä hetkellä miinuskorkoista lainaa jopa seuraavalle vuosikymmenelle.
– Meille siis maksetaan siitä, että vahvistamme infraa ja rakennamme uusia asuntoja, sijoitamme lapsiin sekä torjumme sosiaalista kriisiä elvyttämällä.
Elvyttäminen on työllisyyspolitiikkaa
Elvyttävää finanssipolitiikkaa Lohikoski kutsui tässä suhdannetilanteessa kaikkein tehokkaimmaksi työllisyyspolitiikaksi. Se ehkäisee konkursseja ja työttömyyden kasvua.
– Hallitus on myös osoittanut, että keppien sijaan on löydettävissä positiivisia keinoja työllisyyden vahvistamiseksi.
– Ensi vuonna osoitetaan 70 miljoonaa varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. Tämä parantaa työnteon kannustimia, samalla kun se helpottaa monien perheiden taloustilannetta ja mahdollistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen.
– Työttömyysturvan karensseja on myös vihdoin päätetty kohtuullistaa. Karenssien enimmäispituus laskee ja käyttöön otetaan huomautusmenettely, jonka myötä yksittäisen inhimillisen virheen seurauksena ei enää jatkossa putoa pois työttömyysturvalta, Lohikoski luetteli.
Hän piti erittäin tärkeänä, että työttömille suunnattuja palveluita on päätetty vahvistaa 70 miljoonalla eurolla.
– Työttömyydestä ei pidä rankaista. Sen sijaan yhteiskunnan on tärkeää auttaa uuden työn ja sen vaatimien taitojen hankkimisessa. Tässä yksilölliset palvelut ovat avainasemassa.
Lohikoski iloitsi myös mittavista koulutuspanostuksista.
– Koulutuspanostukset ovat koronakriisin aikana tärkeämpiä kuin koskaan. Kevään etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta kurotaan umpeen vain huolehtimalla lasten ja nuorten tuen riittävyydestä.
lehti 