Yökeskus Kalkkers Helsingin Vallilassa on avoinna joulunpyhät yöaikaan. Tarjolla on myös jouluruokaa ja joulutapahtumaa. Sen mahdollistaa erikseen järjestetty Kalkkersin joulukeräys, joka tuotti runsaat 4 000 euroa joulurahaa Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. Kalkkersin joulu on kuitenkin pieni, koska koronaepidemia rajoittaa henkilömäärää. Sisään pääsevät helsinkiläiset asunnottomat saapumisjärjestyksessä, enimmillään 15 henkilöä yhtäaikaa. Paikkaa ei voi varata etukäteen.
– Ottaisimme sisään enemmän ihmisiä, jos se olisi mahdollista, toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sanoo.
Kaikki on kiinni
Koronavuosi on ollut erityisesti asunnottomille raskas, ja jouluna se korostuu: Ei voi mennä oikein mihinkään. Kirjastotkin ovat kiinni.
– Päivät ovat pitkiä, ja sää kylmenee. Elämä on asunnottomalle jatkuvaa paikasta toiseen ramppaamista, Jussi Lehtonen muistuttaa.
Lehtonen on VVA:n matalan kynnyksen toiminnan esimies.
– Sisään pääsee kauppakeskuksiin ja metroon, mutta niissä ei voi olla rauhassa. Kun menet johonkin istumaan, odotat vain, milloin joku ajaa pois.
Yöksi löytyy yleensä patja, sillä hätämajoituspaikkoja on ollut riittävästi tarjolla, mutta tilanne heikkenee sään kylmetessä.
– Lisäksi Helsingin hätämajoituspaikat on tarkoitettu tiukasti helsinkiläisille. Katuelämää viettävät täällä myös muualta tulleet. He eivät ole kuntalaisia, mutta ovat usein oleskelleet kaupungissa pitkään, Lehtonen toteaa.
Muunmaalaisiakin asuu kadulla.
– He ovat tyypillisesti Baltiasta. Heille saattaa löytyä yöpaikka paperittomien paikasta.
Kalkkersin tiloissakin voi nyt yöpyä tavallista vähemmän porukkaa, koska koronasäännöt edellyttävät tavanomaista suurempaa väljyyttä.
– Olemme normaalisti matalan kynnyksen paikka, johon voi tulla kahville pariksi tunniksi ja lähteä menemään. Nyt olemme joutuneet kiristämään sääntöjä ja jo pitkään ottaneet sisään vain asunnottomia, jotka ovat levon tarpeessa.
Karua elämää
Lehtonen toteaa, että elämä on karua ihmisille, jotka etsivät joka yö nukkumispaikkaa.
– Koronarajoitukset ovat rassanneet heitä. Kesä oli iisimpää, kun rajoitukset olivat vähäisemmät, mutta tilanne kiristyi nopeasti syksyllä.
– Ihmiset ovat stressaantuneita, kireitä ja väsyneitä. Mekin joudumme olemaan tiukkoja, kun he eivät välttämättä jaksa noudattaa maski- ja muita suosituksia. Se muuttaa henkilökunnan ja asiakkaiden välistä suhdetta.
Katuasunnottomien porukoissa oli pari tartuntaketjua.
Kavereillekin pääsee tavallista huonommin.
– Keväällä, ennen kuin korona tuli, monet yöpyivät kavereiden luona asumisyksiköissä. Mutta tilanteen kiristyttyä asumisyksiköihinkään ei saanut enää tuoda vieraita.
VVA:n päiväkeskus on jouduttu kerran sulkemaan runsaaksi viikoksi korona-altistuksen vuoksi. Yökeskusta ei ole tarvinnut sulkea.
– Katuasunnottomien porukoissa oli pari tartuntaketjua, mutta ne saatiin aika hyvin kiinni.
Helsingin kaupunki on perustanut koronaseurantaryhmän, joka ratkoo katuasunnottomien tilannetta.
Uudenlainen asunnoton
Helsingissä on arviolta satoja ihmisiä, jotka asuvat kadulla, vaikka tilanne on viime vuosina parantunut.
– Se ei tarkoita, että heitä olisi satoja kerrallaan, Lehtonen tarkentaa.
– Suomen olossa se tarkoittaa ihmisiä, jotka hakevat periaatteessa paikan joka yö. On niitä, jotka yöpyvät julkisissa vessoissa. On joitakin, jotka ovat palvelukeskuksissa käytännössä joka yö.
Asunnottoman kuva on muuttunut erityisesti viiden viime vuoden aikana. Ennen puhuttiin metsäukoista, jotka olivat tulleet maaseudulta ja rakentaneet omat koijansa metsään.
– Nykyasunnottomat eivät asu metsässä. Nyt on oltu asunnottomia kaupunkirakenteessa jo pitkään
Asunnottomat ovat entistä nuorempia. Kun he ennen olivat pääasiassa 40–55-vuotiaita miehiä, nyt he ovat noin 30-vuotiaita miehiä.
– Se on syrjäytynyttä porukkaa, jolla usein on lastensuojelutausta. Heidän ongelmiinsa ei esimerkiksi koulu ole pystynyt puuttumaan.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt.
– Mutta tämä porukka olisi todennäköisesti syrjäytynyt asunnottomiksi myös ilman huumeongelman kasvua. Se on usein seuraus syrjäytymisestä.
Lehtonen arvioi, että koulu on muuttunut ja nämä ihmiset vain työnnetään läpi koulun.
– Maailma on muuttunut ja suorittavan tason duuneihinkin tarvitsee ammattikoulutuksen. Jos ei ole valmiuksia peruskoulusta, ei saa ammattikoulutusta.
Lehtonen muistuttaa siitä, että valtaosa pitkäaikaisasunnottomista ei päädy kadulle.
– He asuvat jonkun nurkissa tai jossain muussa väliaikaisratkaisuissa, useimmiten kuitenkin sisätiloissa.
uutiskirje 