Matkailu- ja ravitsemusalalla työnantajat ja työntekijät ovat samalla puolella pöytää koronavaikutusten arvioinneissa. Konkurssilainsäädännön muutos maaliskuun alussa uhkaa MaRa-alan työpaikkoja.
Kevään aikana saatetaan nähdä konkursseja ja työntekijöitä hakemassa saataviaan konkurssipesästä tai palkkaturvasta.
– Onhan tilanne katastrofaalinen ennen kuin rokotusten kautta elämä toivottavasti normalisoituu, sanoo PAMin järjestöpäällikkö Risto Kalliorinne.
Ravintola- ja matkailualan yritykset ja työntekijät ovat sinnitelleet jo vuoden koronakriisin kourissa.
Alan työntekijät pelkäävät koronaepidemian heikentävän myyntiä alkuvuodesta. Tämä selviää PAMin suhdannebarometriin vuoden alussa keräämästä kyselystä. Myös koronavuodesta muita paremmin selviytyneiden vähittäiskaupan ja kiinteistöalan työntekijöiden huoli tulevaisuudesta kasvaa.
Hallitukselta odotetaan hyviä uutisia
Matkailu- ja ravintola-alalla nähdään merkittävimpinä rajoitteina hallituksen ja viranomaisten rajoitukset.
Suuret odotukset kohdistuvatkin valtioon. Rajoitusten voimassa ollessa valtion toivotaan estävän kustannustukipaketeillaan alan pahimmat skenaariot.
– Valtio on pystynyt melko nopeasti kohdentamaan tukitoimia eniten koronasta kärsineille aloille. Toivottavasti ravintola-alalle tulee hyviä uutisia, sanoo Kalliorinne viitaten valmistelussa oleviin yritysten tukitoimiin.
Kalliorinne toivoo, että lainsäätäjä puuttuu havaittuihin ongelmiin eikä sulje koko alaa. Reiluna ei pidetä, että toiminnan edellytykset vedetään pois myös ohjeiden mukaisesti toimivilta yrityksiltä.
– Jos avilla on tiedossa yksittäinen paikka, jossa ei noudateta ohjeita tai syntyy tartuntaketjuja, tämän toimintaan tulisi puuttua.
Kalliorinne muistuttaa myös tapahtuma-alan ja varustamoiden kärsineen suuresti korona-ajasta.
Vuokranantajilta toivotaan armollisuutta
Ravintola-alalla on vedottu myös ravintolatilojen vuokranantajiin, mutta tuki on ollut satunnaista. Ylikansallisilta kauppakeskusten kansainvälisiltä sijoittajilta ei juuri heru ymmärtämystä yksittäisille ravintola-alan yrittäjille.
– Henkilöstökuluihin voidaan vaikuttaa lomautusten kautta, mikä on osoittanut Suomessa toimivuutensa. Tilakustannukset raksuttavat, vaikka paikka olisi suljettu tai kassassa ei olisi rahaa.
– Ne ovat isoja kustannuksia, koska tällä alalla tarvitaan isoja tiloja, hyviltä paikoilta. Vuoden ajan on vedottu vuokranantajiin, jotta ne olisivat yrityksille armollisia, muistuttaa Kalliorinne.
– Toivon, että valtiovallan toimenpitein ja vuokranantajien kärsivällisyydellä kyettäisiin estämän alan romahdus.
Mökkijuhlijoillakin on vastuunsa
Kalliorinne muistuttaa, että vuosi sitten kuulosti siltä, että Lapin yritykset menevät nurin. Kotimaan matkailu on tarjonnut pelastusrenkaan.
– Lapin matkailutoimijat ja ihmiset ovat toimineet vastuullisesti ja onnistuneet pääsääntöisesti hyvin. Toivotaan, että hiihtolomaviikot onnistuvat yhtä hyvin kuin joulun ja uudenvuoden aikana, sanoo Kalliorinne.
Hän uskoo saamiensa viestien perusteella, että koronaturvallisuuteen on panostettu Lapin matkailussa.
– On mahdotonta estää, jos ihmiset kokoontuvat omaan mökkiinsä juhlimaan. En syyllistäisikään alan toimijoita ja työntekijöitä, eikä voi syyllistää lainsäätäjiäkään. Vastuuta on myös kansalaisilla itsellään.
– Lapin yrittäjille ja alan työntekijöille on äärettömän tärkeää, että nämä hiihtolomaviikot onnistuvat.
Työntekijöillä on hätä toimeentulostaan
PAMin jäsenistä iso joukko on joutunut lomautetuksi tai ollut todistamassa yt-neuvotteluita ja henkilöstövähennyksiä koronavuoden aikana.
Alalla työskentelee lähes 100 000 työntekijää. Hätä toimeentulosta on suuri.
– Alan palkkataso on kohtuullisen vaatimaton. Siten ansiosidonnainen korvauskaan ei päätä huimaa. Kun ansiot ovat pienet, myös päivärahat ovat pienet. Ihmiset ovat joutuneet säästämään aivan perusasioista, ruuasta ja vaatteista sekä kaikista päivittäisistä menoista, toteaa Kalliorinne.
PAMissa on kehitetty kriisiapua koronavuoden aikana. Normaalin palvelutehtävän lisäksi on jäsenille avattu uusia tukimuotoja.
– Jäsenille on myönnetty ruokalahjakortteja pahimpaan hätään. On kuunneltu ihmisiä puhelimessa. Aikamoista Hurstin toimintaa tämä on ollut meilläkin, kertoo Kalliorinne.
Kaksi isoa pullonkaulaa koronasta toipumisessa
Koronan jälkeinen aikakaan ei ole ruusuilla tanssimista. Alalta saattaa kadota pysyvästi työpaikkoja ja työntekijöitä, jos yritykset menevät konkurssiin.
– On uhka, että alan työvoimapulasta tulee suuri. Koronaa ennenkin työvoimavaltaiselle alalle on ollut vaikeuksia saada riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Ilmassa on myös alan vaihtohalua, toteaa Kalliorinne.
Samaan aikaan esimerkiksi kokkikoulutukseen hakevien määrä on romahtanut. Oulussa hakeutui aikaisemmin kaksi hakijaa per paikka, mutta nyt hakijoita oli vajaa puolikas aloituspaikkaa kohden.
– Tuolla luvulla ei saa edes koulutuksia alkuun. Alan vetovoiman ongelmat saattavat olla edessä tilanteen normalisoiduttua koronan jälkeen.
– Nuoret eivät hakeudu alalle, koska he katsovat alan olevan kriisiala.
Kalliorinne muistuttaa, että ovensa kerran kiinni pistäneet yritykset eivät aivan helposti nouse. Ne voivat pysyä kauankin kiinni, jos vielä työvoimakin karkaa alalta.
uutiskirje 
