Viime elokuussa Kaliforniassa oli laajoja sähkökatkoja. Kalifornia on demokraattien johtama ja ympäristötietoisen maineessa oleva osavaltio. Niinpä se joutui jälleen kerran konservatiivien pilkan kohteeksi.
”Kalifornia ei pysty toteuttamaan edes yhteiskunnan perustehtäviä kuten luotettavaa sähkön saantia”, twiittasi Texasin republikaanisenaattori Ted Cruz.
Helmikuun puolivälissä Texasiin iski poikkeuksellinen kylmyys. Sähkön kulutus kasvoi, ja kriisin välttämiseksi sähköt oli tarkoitus katkaista määräajaksi alue kerrallaan. Verkko ei kuitenkaan kestänyt, minkä vuoksi miljoonat ihmiset jäivät vuorokausiksi ilman sähköä. Putket jäätyivät ja sitten halkesivat, mikä aiheutti vesivahinkoja. Monet alueet jäivät ilman puhdasta juomavettä.
Norminpurkutalkoilla saatiin Texasin sähköverkko romahtamaan.
Jälkeenpäin selvisi, että 30 miljoonan asukkaan Texas oli juuri ja juuri välttynyt sähköverkon täydeltä romahdukselta, joka olisi voinut vaikuttaa kuukausia.
Vähintään kymmeniä ihmisiä kuoli talvimyrskyn takia. Sairaaloihin tuli häkämyrkytyksen saaneita potilaita, kun ihmiset yrittivät jotenkin lämmittää kotejaan.
Pahimmin katastrofi iski köyhimmille alueille, mutta myös Ted Cruzin kotitalo kylmeni. Cruz perheineen pakeni Meksikon Cancúnin lämpöön. Sieltä Cruz palasi jo vuorokauden kuluttua, vaihtelevien selitysten kera, kun huomasi tehneensä poliittisen virheen.
Oikeisto syytti tuulimyllyjä
Texasin republikaanikuvernööri Greg Abbott väitti, että ongelman syynä oli uusiutuvan energian käyttö. Konservatiivisen mediapersoonan Tucker Carlsonin mukaan Texas on ”täysin riippuvainen tuulivoimasta”.
On totta, että pakkasaalto pudotti käytöstä puolet Texasin tuulivoimaloista. Tuulivoiman osuus on talvella kuitenkin vain 7 prosenttia osavaltion koko sähköntuotannosta. Kesällä sen ja muun uusiutuvan energian osuus on parikymmentä prosenttia.
Katastrofin suurin syy oli maakaasulähteiden pumppujen pysähtyminen ja kaasuputkien jäätyminen. Kaasulla toimivat voimalat eivät saaneet polttoainetta.
Myös yksi ydinreaktori putosi verkosta, kun se ei saanut jäähdytysvettä. Ydinvoimalla tuotetaan 10 prosenttia Texasin sähköstä. Fossiilisten polttoaineiden – etupäässä maakaasun – osuus on 70 prosenttia.
Tilannetta pahensi se, että ainoana mantereen osavaltioista Texasin sähköverkko ei ole kytköksissä valtakunnan verkkoon. Texas on halunnut tällä tavalla välttää liittovaltion sääntelyn.
Lisäksi Texasin voimaloissa pidetään talvella huoltoseisokkeja, koska kesällä energiaa kuluu yleensä enemmän jäähdytyssähkön kysynnän vuoksi.
Edelliset laajat sähkökatkot Texasissa olivat talvella 2011. Sen jälkeen liittovaltio suositteli, että Texasin energiajärjestelmä tehtäisiin pakkasen kestäväksi, kuten pohjoisemmissa osavaltioissa. Neuvoa ei noudatettu, koska haluttiin säästää rahaa.
Vapautus sääntelystä
Olennainen taustatekijä on se, että Texas vapautti energiamarkkinansa vuonna 1999. Näiden norminpurkutalkoiden seurauksena yksityiset yhtiöt saivat hinnoitteluvallan ja osavaltion sääntelyviranomaisesta ERCOTista tuli hampaaton. Järjestelmä kannustaa nopeaan voitontekoon ja lyhyen ajan säästöihin pitkän ajan varautumisen kustannuksella.
Helmikuun sähkökatkot nostivat nopeasti kaasun hintaa. Kaasuntuotantoyhtiö Comstockin johtaja Roland Burns riemuitsikin kriisin keskellä, että ”on kuin olisimme saaneet jättipotin”. Kotitaloudet ovat puolestaan saaneet helmikuulta tuhansien dollarien sähkölaskuja.
Aiemmin paikalliset voimalat tuottivat pääsääntöisesti sähköä paikalliseen kulutukseen. Nyt voimalayhtiöt myyvät tukkumarkkinoilla sähköä jakeluyhtiöille, jotka laskuttavat kuluttajia. Muutos kasvatti rasitusta osavaltion sähköverkkoa kohtaan.
Texasin ongelmat eivät ole ainutlaatuisia. Sähköverkko on Yhdysvalloissa yleisemminkin vanha, eikä verkon kapasiteetti ei tahdo riittää, kun maan väkiluku ja sitä myötä kulutus kasvaa melko nopeasti.
Tuhannet padot, tiet ja sillat ovat vaarassa.
Vanhat voimalinjat ovat sytyttäneet osan Kalifornian toistuvista maastopaloista. Tämä puolestaan vaikutti osaltaan viime syyskesän sähkökatkoihin, koska voimayhtiöt varmuuden vuoksi sulkivat linjoja.
Kalifornia kärsi pahasta sähkökriisistä jo vuosina 2000–2001. Syynä olivat sekä luonnonolosuhteet että muutama vuosi aikaisemmin tapahtunut energiamarkkinoiden osittainen vapauttaminen.
Kasautuneet ongelmat
Yhdysvaltain infrastruktuurin ongelmat ovat olleet jo kauan tiedossa. Viimeksi presidentti Donald Trump lupasi kautensa alussa mittavaa investointiohjelmaa sen parantamiseksi, mutta tämä jäi toteutumatta.
Nyt Joe Biden on luvannut samaa, mutta hänenkin lienee vaikea saada herutettua tarvittavat sadat miljardit dollarit vihamielisesti jakautuneelta kongressilta.
Ilmastokriisi pahentaa tilannetta. Yhdysvaltain energiaministeriö kertoi viime syksynä, että säästä johtuvat sähkökatkot ovat lisääntyneet 67 prosenttia verrattuna vuoteen 2000.
New York Times -lehti julkaisi helmikuussa laajan artikkelin siitä, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkiin infrastruktuurin sektoreihin.
Sähköntuotannon osalta ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia sekä tuotannolle että jakelulle. Myrskyt voivat pudottaa pelistä rannikoiden voimaloita, kuivuus haitata vesivoimaloita, helleaallot viedä tehoa fossiilisiin polttoaineisiin nojautuvista voimaloista.
Fukushiman onnettomuuden jälkeen vuonna 2011 Yhdysvaltain ydinenergiavirasto arvioi, että tulvariski kohdistuu 90 prosenttiin Yhdysvaltain ydinvoimaloista. Monet niistä ovat vuosikymmeniä vanhoja. Kovilla helteillä taas jäähdytykseen tarvittava vesi voi lämmetä liikaa, ja voimalat täytyy sulkea.
Ilmastokriisi pahentaa tilannetta
Viime vuoden toukokuussa tulvat romahduttivat kaksi patoa Michiganin osavaltiossa. Yhdysvalloissa on 90 000 patoa, ja monet niistä ovat vanhoja ja kipeästi korjauksen tarpeessa. Arvioitu hintalappu on 70 miljardia dollaria.
Ilmastonmuutos lisää äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kaatosateiden, todennäköisyyttä.
Pääkaupunki Washingtonissa rankkasateet aiheuttivat viime syyskuussa laajoja tulvia. Lisäksi satoihin asuntoihin virtasi viemärivettä vessoista ja vesijohdoista. Kaupungin vesijohtoverkosto on peräisin 1800-luvun lopulta, ja kovilla sateilla voi käydä näin. Samanlainen putkisto on monissa kaakkoisen ja Keskilännen osavaltioissa.
Tammikuussa romahti pätkä Tyynenmeren rannalla kulkevasta valtatiestä Kaliforniassa. Sama vaara uhkaa monia rannikkoteitä. Merenpinnan nousu ja lisääntyvät myrskyt aiheuttavat eroosiota, rankkasateet aiheuttavat maanvyöryjä ja maastopalot vievät rinteiltä maaperää sitovaa kasvillisuutta.
Tulvat uhkaavat 100 000 kilometriä tasankojen teitä. Kiskojen pohja voi pettää maan tärkeimpiin kuuluvalla rautatiellä Bostonista Washingtoniin. Tuhannet rautatie- ja maantiesillat kautta maan tarvitsisivat korjausta.
Muutama vuosi sitten tulva katkaisi sähköt kemiantehtaasta Houstonin lähellä Texasissa. Seurauksina oli sarja räjähdyksiä, jotka vapauttivat myrkyllisiä kaasuja ilmaan.
New York Timesin mukaan yli 2 500 myrkyllisiä kemikaaleja käsittelevää laitosta sijaitsee tulville alttiilla paikoilla. Noin tuhat myrkyllisten jätteiden kaatopaikkaa on tulvavaarassa. Erityisesti vaarassa on kivihiiltä poltettaessa syntynyttä lentotuhkaa sisältäviä kaatopaikkoja.
Rakenteellinen koronakriisi
Vähän aikaa sitten ylitti koronaan kuolleiden määrä Yhdysvalloissa puolen miljoonan rajan. Se on selvästi eniten maailmassa, ja väkilukuun suhteutettunakin kehittyneiden teollisuusmaiden pahimpia.
Tiedelehti Lancet laski helmikuussa, että Yhdysvalloissa olisi ollut 40 prosenttia vähemmän koronakuolemia, jos siellä olisi toteutunut G7-maiden keskiarvo.
Huomattava osa Yhdysvaltain koronakatastrofista voidaan laittaa Trumpin hölmöilyjen piikkiin, mutta Lancetin artikkelin mukaan tämä ei ole ainoa syy.
Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmä on heikentynyt jo vuosikymmenien ajan, vaikka siihen käytetään suurempi osuus bkt:stä kuin muissa teollisuusmaissa.
Vuonna 1980 odotettavissa oleva elinikä oli Yhdysvalloissa kehittyneiden maiden keskiarvon tasolla. Vuonna 1995 se oli jo 2,2 vuotta lyhyempi, ja vuonna 2018 erotus oli kasvanut 3,4 vuoteen.
Rahalla saa tietysti hyvää terveydenhoitoa. Vuonna 2014 varakkaimman 1 prosentin yhdysvaltalaisen eliniän odote oli 15 vuotta pitempi kuin köyhimmän 1 prosentin.
Harvinaisen suorasukaisessa Lancetin raportissa kirjoitetaan: ”Trumpin hallitus olikin vain kulminaatiopiste yli kolmen vuosikymmenen uusliberaalille politiikalle, jolla yksityistettiin monia julkisia palveluita ja poistettiin yhtiöiltä sääntelyä niiden voittojen maksimoimiseksi.”
Artikkelin mukaan ”yhä itsevarmempi plutokratia on normien purkamisen ja säästöjen varjolla lisännyt varallisuuttaan ja valtaansa, säännellyt markkinoita omaksi edukseen ja valjastanut valtion budjetin tuomaan sille voittoja.”
lehti 