– Intian maaseudulla elävät, syrjäytettyihin yhteisöihin kuuluvat naiset ovat koronasulkujen seurauksena saaneet lisätaakakseen toimeentulon menetyksen ja perheväkivallan varjopandemian” sanoo Rehana Adeeb.
Adeeb johtaa Astitva-kansalaisjärjestöä, joka työskentelee Intian Uttar Pradeshin osavaltion muslimi- ja kastittomien yhteisöjen naisten kanssa.
– Kun useimmat kaupunkeihin työn perässä muuttaneet miehet palasivat kyliinsä, heidän perheilleen lähettämistään rahoista riippuvaiset naiset eivät enää pystyneet kustantamaan lastensa koulunkäyntiä ja talousmenoja. Myös esimerkiksi kotonaan työskennelleet ompelijat jäivät vaille ansioita, kun torit suljettiin, Adeeb kertoo.
”Corona Jihad”
Intian musliminaisten kärsimyksiä vielä kasvatti islamin pelko, joka ilmeni esimerkiksi ”Corona Jihadina” tunnettuna nettikampanjana. Koronaan sairastuneita muslimeja syytettiin ei-muslimien tahallisesta tartuttamisesta.
Väitteessä ei luonnollisestikaan ollut mitään perää, mutta silti musliminaisia jopa kieltäydyttiin ottamasta sairaalaan. On myös vaadittu muslimiyhteisöjen talousboikottia.
Interventioita
Perheväkivalta lisääntyi koronasulkujen aikana kaikkialla maailmassa. Siksi Intiassakin lukuisat järjestöt ovat nyt erityisesti keskittyneet perheväkivallan torjumiseen.
Esimerkiksi Breakthrough India, sukupuoleen pohjautuvan väkivallan poistamiselle omistautunut kansalaisjärjestö, on suunnitellut teini-ikäisten, itse yhteisöissä asuvien yhteistyökumppanien kanssa kampanjan väkivaltaan puuttumisen puolesta. ”Dakhalandazi zaroori hai” eli Väliintulo on välttämättömyys.
– Nuoret suunnittelivat julisteita, joissa oli tarpeellisia puhelinnumeroita, ja levittivät niitä kyliinsä. Organisoimme myös online-koulutusta paikallisille viranomaisille ja päiväkotien työntekijöille, jotta nämä osaisivat kohdata perheväkivallan uhrit oikein, Breakthrough Indian ohjelmajohtaja Nayana Chowdhury kertoo.
Koronapandemian voi nähdä myös mahdollisuutena saada aikaan muutos perheväkivallan pandemiassa.
– On välttämätöntä muuttaa lakeja ja käytäntöjä, jotka vahvistavat sukupuoleen pohjautuvia stereotypioita ja estävät uhreja hakemasta oikeutta. Täytyy myös tarttua sosiaalisiin ja kulttuurisiin uskomuksiin, jotka ylläpitävät harhakäsitystä, että naiset ovat itse syypäitä kärsimäänsä väkivaltaan, sanoo YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan erikoisraportoija Dubravka Simonovic.
lehti 