Kenian Makuenin maakunnassa ei alueen kuivuuden vuoksi juurikaan näe kukoistavia viljapeltoja. Kithianin kylässä Justus Kimeun vajaan hehtaarin pelto erottuu muista. 52-vuotias maanviljelijä alkoi soveltaa elvyttävää maataloutta, ja nyt hän voi odottaa yltäkylläistä maissisatoa naapurien kärsiessä kasvukauden epäonnistumisesta.
– Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena, Kimeu kertoo.
– Tuskin kukaan ohikulkija voi olla pysähtymättä ihmettelemään maissipeltoa, joka uhmaa ankaria ilmasto-olosuhteita.
Justus Kimeu ja 900 muuta Kenian Makuenin ja Embun maakuntien maanviljelijää osallistuu elvyttävän maatalouden pilottiprojektiin, jossa etsitään keinoja tehostaa ruuan tuotantoa.
Ruokitaan maaperää
Afrikan vihreän vallankumouksen allianssin (AGRA) pilotoima tekniikka on dynaaminen ja holistinen tapa viljellä maata. Se toteuttaa luomuviljelyn perusperiaatteita, kuten mahdollisimman vähäistä maan muokkausta, viljelylajikkeiden vaihtelua, maaperän rapautumista estävien terassien rakentamista, runsasta multaamista maaperän kosteana pitämiseksi sekä kompostoidun lannan käyttöä.
– Tarkoituksena on itse asiassa palauttaa pintamaa takaisin alkuperäiseen, neitseellisen hedelmälliseen tilaansa, AGRA:n Michael Mutua selittää.
– Viljan ruokkimisen sijasta keskitymmekin ruokkimaan maaperää.
Barillan ruoka- ja ravitsemuskeskuksen (BCFN) ja Economist-lehden luoman ruuan kestävyysindeksin mukaan elvyttävän maatalouden lisääntyminen vähentäisi hiilipäästöjä kasvatuksen aikana ja sitoisi hiiltä maaperään. Elvyttävät ja agroekologiset käytännöt parantavat lisäksi maaperän terveyttä ja säästävät vettä.
Äitidemon oppitunnit
Lisätäkseen uuden viljelytekniikan suosiota AGRA ryhtyi yhteistyöhön Makuenin ja Embun maakuntahallitusten sekä viljankasvattajien yhdistyksen kanssa. Yhteistyökumppanit auttoivat löytämään vaikutusvaltaisimmat maanviljelijät.
Heidät vihittiin elvyttävän maatalouden saloihin ja kehotettiin luomaan viljelypalstoja, niin sanottuja ”äitidemoja”.
– Äitidemo antaa viljelijälle käytännön oppitunteja, Mutua kertoo.
– Se koostuu neljästä maapalstasta, joista yhtä viljellään elvyttävän maatalouden kaikin menetelmin, toista käyttäen alueella yleisiä tavanomaisia menetelmiä ja kolmatta käyttäen vain osaa elvyttävän maatalouden menetelmistä. Neljäs on kontrollipalsta, jolle kylvetään samaa viljaa kuin kaikkiin muihinkin, mutta siihen ei sovelleta mitään maanviljelyskäytäntöä.
Jokainen koulutettu maanviljelijä rekrytoi jopa sata paikallista pienviljelijää oppimaan äitidemosta. Kun viljelijät tunsivat hallitsevansa tekniikan, he palasivat omille tiloillensa ja tekivät siellä vauvademon, eli yhden koepalstan, jolla käyttivät kaikkia elvyttävän maatalouden tekniikkoja.
Roolimalli
– Lähes kaikki viljelijämme ovat vauvademovaiheessa, Mutua sanoo.
– Mutta muutamat rohkeat, kuten Kimeu, menivät tekniikkojen soveltamiseen käytännössä saman tien, tekemättä harjoituksena vauvademoa.
Justus Kimeun mukaan äitidemovaiheen antamat opit riittivät, ja vauvademon tekemisestä olisi hänelle seurannut vain kasvatuskauden haaskautuminen tarpeettomaan kokeiluun.
– Kun päätin ottaa käyttöön tämän tekniikan, maatilani oli karu ja lähes vailla kasvillisuutta. Aloitin rakentamalla terasseja, joille sateen jälkeen nousi rikkaruohoja. Perheenjäsenteni kanssa kiskoimme ne käsin juurineen maasta ja jätimme kuivumaan ja kompostoitumaan. Sitten teimme pieniä altaita, jotka täytimme lannalla ja pintamaalla. Kun satoi seuraavan kerran, istutimme altaisiin kuivuutta sietävää maissilajiketta, Kimeu selittää.
Tilalla ei käytetä perinteisiä lannoitteita ja muutenkin pyritään välttämään kaikkea maanmuokkausta.
– Maaperän annetaan elpyä luonnollisesti alkuperäiseen tilaansa, Kimeu sanoo.
Onnistumisensa ansiosta Justus Kimeusta on tullut kylän sankari ja roolimalli.
– Lyhyessä ajassa sadat maanviljelijät kylästäni ja muualta ovat lähestyneet minua ja halunneet ymmärtää, miten tämä tekniikka toimii, Kimeu kertoo.
Ei enää almuja
Lähes 900 maanviljelijän odotetaan seuraavan kasvatuskauden aikana etenevän vauvademovaiheesta elvyttävän maatalouden tekniikoiden käyttöönottoon.
– Jos käyttöönotto sujuu hyvin, se yli kaksinkertaistaa kokeiluun osallistuvien talouksien ruokaturvan, Mutua arvelee.
Makuenin maakunnan maatalous-, karja- ja kalatalousministeri Bob Kisyula odottaa elvyttävältä maataloudelta paljon.
– Jos pienviljelijämme omaksuvat nämä tekniikat ja ne tuottavat näin tervettä satoa, emme edes vaikeimpina aikoina enää tarvitse ruoka-apua ja almuja, Kisyula uskoo.
uutiskirje 
