Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan alueelta hävisi vuosina 2013-2019 sademetsää suunnilleen Turkin kokoinen alue eli 77 miljoonaa hehtaaria, Forest Trends -järjestö raportoi.
Kaupallisen maatalouden laajentaminen oli taustalla 60 prosentissa trooppista metsäkatoa, ja 69 prosentissa tapauksista se tehtiin lakeja ja määräyksiä rikkoen.
Lihakarjan, soijan ja palmuöljyn tieltä raivattiin laittomasti vähintään 31,7 miljoonaa hehtaaria trooppisia metsiä seitsemässä vuodessa. Se tarkoittaa vuotuisia 2,7 gigatonnin hiilidioksidipäästöjä, mikä on enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt Intiassa vuonna 2018.
– Ruuan tuottamiseksi ei tarvitsisi kaataa lisää metsiä, raportin laadintaa johtanut ekologi Arthur Blundell muistuttaa.
– Valitettavasti metsää ei pidetä taloudellisesti tuottavana, ja siksi sitä hakataan. Teollinen maatalous sen sijaan on tuottoisaa ja rahoittajan näkökulmasta kannattavaa, sanoo maantieteilijä Eraldo Matricardi Brasilian yliopistosta. Hän ei osallistunut tutkimuksen tekoon.
Afrikassa pienviljelyä
Tutkimusaineisto kattaa 23 maata, ja sen perusteella arvioidaan, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian kontolle tulee 44 prosenttia maailman sademetsien hävikistä. Syynä on kaupallinen maatalous 77 prosentissa tapauksista.
Aasian osuus tropiikin metsäkadosta on 31 prosenttia, ja taustalta löytyy maatalous 76 prosentissa tapauksista.
Afrikassa tapahtui 25 prosenttia sademetsien hävikistä, mutta kaupallinen maatalous on syypää vain kymmenesosaan siitä. Päävastuun kantavat kotitarveviljelijät.
Tutkijat valittavat, että kaikista maista ei ole saatavilla ajantasaista tietoa metsäkadosta.
Matricardi huomauttaa, että metsänhakkuut ovat usein tarpeellisia sosiaalisista ja taloudellisista syistä. Laillisissa hakkuissa kuitenkin noudatetaan tiettyjä sääntöjä, jotka luvaton puunkaato sivuuttaa.
Vastuuta myös kuluttajille
Raportin mukaan esimerkiksi Indonesian palmuöljyntuotannosta 81 prosenttia on laitonta.
Brasiliassa puunkaatoon houkuttavat etenkin naudanlihan ja soijan tuottaminen. Karjan laitumet valtasivat 74 prosenttia ja soija 20 prosenttia hakkuuaukeista. Meksikossa kaupallinen maatalous aiheutti 68 prosenttia metsäkadosta ja tilalle tuli valtavia laidunmaita mutta myös pienempiä viljelyksiä.
Soijan, palmuöljyn sekä naudanlihan ja -nahan ohella metsien kohtaloksi koituvat monet perushyödykkeet, kuten kaakao, raakakumi, kahvi ja maissi.
Tutkimus muistuttaa kuluttajien vastuusta Yhdysvalloissa, Kiinassa, ja Euroopan unionin maissa, jotka ovat tuotteiden suurimpia ostajia.
– Tuottajamaiden pitää vahvistaa lakejaan ja pysäyttää luvaton puunkaato. Mutta myös kuluttajien täytyy varmistaa, etteivät tuotteet liity metsätuhoihin, Blundell sanoo.
Laittomuus on vallalla, kun puuta kaadetaan maatalouden tieltä. Latinalaisessa Amerikassa lakeja ja määräyksiä rikottiin 88 prosentissa tapauksista. Afrikassa osuus oli 66 ja Aasiassa 41 prosenttia.
Tutkituissa maissa laittomuuden osuus vaihtelee Malesian 37 prosentista Kolumbian 89 prosenttiin ja Meksikon 97 prosenttiin.
Korruptio taustalla
Raportin mukaan laittomuus on seurausta järjestelmän korruptiosta, jossa kunnostautuvat erityisesti Brasilia ja Indonesia.
Jair Bolsonaron tultua presidentiksi Brasilia on sallinut metsänhakkuut alkuperäisasukkaille varatuilla ja suojelluilla alueilla ilman rangaistuksen pelkoa, raportti kertoo.
Indonesiassa korruptoituneet poliitikot myöntävät omaksi hyödykseen yrityksille toimilupia ja yhtiöt välttävät verot ja muut maksut.
Blundell muistuttaa metsäkadon kiinteästä yhteydestä ilmastonmuutokseen.
- Emme voi suitsia ilmastonmuutosta tarttumatta laittomiin hakkuisiin, ja niihin emme pääse käsiksi kajoamatta kaupalliseen ruuantuotantoon.
Matricardi tähdentää, että ilmastonmuutos ei säästä kaupallista maatalouttakaan.
– Joillakin alueilla sateiden väheneminen vaikuttaa suuresti viljelyyn. Kastelu auttaa jonkin aikaa, mutta pitkällä tähtäimellä seuraukset ovat vakavia.
Inter Press Service/SciDevNet América Latina
uutiskirje 
