Unicef raportoi, että noin 65 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut ruumiillista tai seksuaalista väkivaltaa.
Ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan seksuaalinen väkivalta on yleistä Etelä-Sudanissa, koska morsiamista maksetut myötäjäiset ovat maan paikallisen talouden keskeinen elementti.
Jos mies Etelä-Sudanissa haluaa avioitua naisen kanssa, hänen täytyy maksaa morsiamesta. Maksu suoritetaan yleensä lehmissä tai vuohissa. Kun nainen sitten on aviossa, hänen odotetaan synnyttävän paljon lapsia, myös tyttöjä, joita arvostetaan lähinnä keinona hankkia lisää karjaa.
Siksi varhaiset ja pakkoavioliitot ovat yleisiä. Yli puolet tytöistä avioituu ennen kuin täyttää 18 vuotta. Monet nuoret tytöt naitetaan huomattavasti vanhemmille sulhasille, sillä näillä on enemmän varoja myötäjäisten maksuun.
Nainen kauppatavarana
Ylisuuret myötäjäiset rasittavat niin miehiä kuin naisiakin. Jos mies ei pysty maksamaan myötäjäisiä, hän joutuu sosiaalisesti eristetyksi ja kokee riittämättömyyden tunteita. Niinpä maalaiskylien nuorukaiset lähtevät henkensä kaupalla karjavarkaisiin naapurikyliin, jotta heillä olisi varaa myötäjäisiin.
Naisten näkeminen objekteina ja kauppatavaroina mahdollistaa sen, että Etelä-Sudanin yhteiskunta hyväksyy sukupuoleen pohjautuvan väkivallan normaalina. Perinteiset sukupuoliroolit ja köyhyys ylläpitävät myötäjäiskäytäntöä. Kulttuuriin sidoksissa olevat käsitykset naisista pelkkinä kodinhoitajina ja lastenkantajina tukevat eriarvoisuutta.
Vain seitsemän prosenttia tytöistä käy peruskoulun loppuun ja alle kaksi prosenttia jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Koulunkäyntiä vähentää myös se, että tyttöjen vanhemmat pelkäävät näiden joutuvan koulumatkallaan raiskatuiksi. Se nimittäin alentaa morsiamen arvoa ja siten myötäjäisten määrää.
Myötäjäiset maksetaan lehminä ja vuohina, mutta karjaa saadakseen perheet uhraavat paitsi tyttäriensä hyvinvoinnin myös mahdollisuuden suurempiin tuloihin myöhemmin. Tutkimukset osoittavat, että yksikin vuosi peruskoulua kasvattaa naisten myöhemmin saamaa palkkaa jopa 20 prosenttia.
Näin sukupuoleen pohjautuva väkivalta estää tyttöjä tavoittelemasta unelmiaan ja vangitsee perheet sukupolvesta toiseen jatkuvaan köyhyyteen.
Ei rauhaa ilman tasa-arvoa
Sukupuolten tasa-arvo on sidoksissa Etelä-Sudanin olojen vakautumiseen. Naisten oikeuksien puute johtaa yksilöllisen kärsimyksen lisäksi myös vaikeuksiin edistää rauhaa. Jos Etelä-Sudanissa puututtaisiin väkivaltaa ylläpitäviin sosiaalisiin normeihin, maa voisi alkaa edetä kohti sovintoa ja jälleenrakennusta.
Vaikka yleiset käsitykset eivät muutu hetkessä, yhteisöpohjainen tietoisuuden kohottaminen luo perustan naisten oikeuksia puolustavien lakien ja käytäntöjen synnyttämiselle. Vain jos naisista voi tulla työpajojen vetäjiä, opettajia ja päätöksentekijöitä, Etelä-Sudan voi muotoutua maaksi, joka palvelee kaikkien asukkaidensa tarpeita.
Viime aikoina tapahtunut fyysisen ja seksuaalisen väkivallan kasvu viittaa siihen, että Etelä-Sudan on vaarassa luisua takaisin suurimittaiseen konfliktiin. Myötäjäiskäytäntöön on pakko puuttua, jos maa tavoittelee rauhaa ja kehitystä.
lehti 