Lauantaina 18. syyskuuta saapui 49-vuotias Mario N. Aral-yhtiön huoltoasemalle Rheinland-Pfalzin osavaltiossa sijaitsevassa Idar-Obersteinin kaupungissa. Mario N. halusi ostaa olutta, mutta kassahenkilö Alexander W. ei sitä myynyt, koska Mario N. ei suostunut käyttämään maskia.
Puolitoista tuntia myöhemmin Mario N. palasi ja surmasi Alexander W:n päähän ampumalla. Alexander W. oli 20-vuotias opiskelija, joka työskenteli huoltoasemalla osa-aikaisesti.
Kuulusteluissa Mario N. kertoi vastustavansa koronaviruksen vastaisia toimia ja halunneensa antaa esimerkin.
Rokotuspisteiden tuhopolttoja on yritetty useissa maissa.
Radikaalein aines
yhä aggressiivisempaa
Mario N:n tapaus on ääriesimerkki. Sitä ei tietenkään voi yleistää kaikkiin ”koronakriittisiin” ja rokotevastaisiin, joista ylivoimainen valtaosa ei ole väkivaltaisia.
Tapaus kertoo kuitenkin siitä, että netistä imetyt kovat puheet muuttuvat joillakin väkivaltaisiksi teoiksi – aivan samalla tavalla kuin Yhdysvaltain kongressitalon valtausyrityksessä 6. tammikuuta.
Mario N. seurasi saksalaista Querdenken-skeneä, jonka keskusteluissa rokotevastaisuus usein yhdistyy salaliittoteorioihin ja radikaaliin oikeistolaisuuteen. Mario N. oli esimerkiksi levittänyt väitettä, jonka mukaan jo 300 000 ihmistä on kuollut koronarokotteisiin.
Vaikka Mario N. ei ollut viranomaisten seurannassa, ei teko sinänsä tullut täytenä yllätyksenä. Asiantuntijat olivat Der Spiegel -lehden mukaan jo kuukausia varoittaneet väkivallan uhasta. Saksan kotimaan tiedustelupalvelun (BfV) johtaja Thomas Haldenwang sanoi syyskuun alussa, että rokotevastaisten tappava väkivalta on realistinen mahdollisuus.
Der Spiegelin mukaan väki on vähentynyt Querdenken-protesteissa, mutta liikkeen radikaalit ovat tulleet yhä aggressiivisemmiksi. Nettiviesteissä kehotetaan hankkimaan aseita ja perustamaan aseistautuneita maanalaisia ”vastarintaryhmiä”.
Omaisuuteen kohdistuvia iskuja oli tapahtunut jo aikaisemmin. Viime vuoden lokakuussa yritettiin tuhopolttoa liittovaltion tartuntatautivirastoon Berliinissä.
Vain muutama päivä ennen Mario N:n tekoa heitettiin polttopullo rokotuskeskukseen Eichissa. Koronatestitelttoja on yritetty sytyttää useamman kerran.
Väkivaltaa nähty jo
useissa maissa
Vastaavia tapauksia löytyy useista muista maista.
Puolan Zamoscissa yritettiin elokuussa polttaa rokotuskeskus, ja heinäkuussa yrittivät rokotevastaiset väkisin tunkeutua rokotuspisteeseen Grodzisk Mazowieckissä.
Italiassa poliisi varoitti syyskuussa, että rokotevastainen ryhmä I Guerrieri (”Soturit”) suunnittelee väkivallantekoja. Elokuussa rokotepassien vastustajat esittivät tappouhkauksia ulkoministeri Luigi Di Maiolle.
Kanadassa rokotevastaisten ääriryhmien aggressiivisuus kiihtyi ennen syyskuun vaaleja. Potilaita ja työntekijöitä on yritetty estää pääsemästä sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, ja ainakin kerran on myös käyty työntekijän kimppuun.
Britanniassa useita poliiseja loukkaantui syyskuussa, kun rokotevastaiset mielenosoittajat yrittivät tunkeutua koronarokotteiden maahantuonnista vastaavaan virastoon. Entisistä sotilaista koostuvan Veterans 4 Freedom -ryhmän kerrottiin suunnittelevan aseellisia hyökkäyksiä rokotuskeskuksiin.
Belgiassa tunnettu virologi joutui toukokuussa siirtymään turvataloon väkivaltauhan takia.
Elokuussa pahoinpideltiin Los Angelesissa toimittaja, joka seurasi rokotevastaisten mielenosoitusta, ja toista miestä puukotettiin.
Australian Melbournessa nähtiin syyskuussa useiden päivien ajan väkivaltaisia koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia.
Äärioikeisto käyttää
hyväksi rokotevastaisuutta
Rokotevastaisuudesta tulee räjähdysherkkää erityisesti silloin, kun se liittyy äärioikeistolaisuuteen. Äärioikeistolaiset puolueet ovat useissa maissa huomanneet rokotevastaisuuden potentiaalin ja lietsoneet sitä.
Yksi esimerkki on uusfasistisen Italian veljet -puolueen johtaja Giorgia Meloni, joka itse otti kesällä koronarokotuksen. Siitä huolimatta hän on taitavasti käyttänyt hyväkseen rokotevastaisuutta ja ”koronakriittisyyttä”. Melonin puolue sai vuoden 2018 vaaleissa vain 4,4 prosenttia äänistä, mutta koronapandemian aikana puolue on noussut gallupeissa suurimmaksi yli 20 prosentin kannatuksella.
Äärioikeiston puolueet eivät ole julkisesti kehottamassa väkivaltaan, mutta ne ovat osaltaan luomassa ilmapiiriä, jossa radikaaleimmat ihmiset ja ryhmät ovat valmiita sitä käyttämään.
Miksi rokotevastaisuus näyttää niin usein yhdistyvän oikeistopopulismiin ja äärioikeistolaisuuteen (ainahan ei toki näin ole)?
Rokotevastaisuus sopii hyvin oikeistopopulismia leimaavaan ajatteluun kansan ja ”eliitin” vastakkainasettelusta. Vaikka oikeisto perinteisesti on luottanut viranomaisiin, poliisiin ja armeijaan, oikeistopopulismi pitää niitä eliitin kaappaamina. Rokotevastaisuus käy yhdeksi välineeksi luomaan epäsopua ja epäluottamusta viranomaisia ja tiedettä vastaan – aivan kuten ilmastodenialismikin.
Oikeistopopulismin ”kansa” ei yleensä tarkoita koko kansaa, vaan kuviteltua etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäistä (valkoihoista) kansaa.
Oikeistopopulismiin liittyy uhriutuminen ja tunne uhattuna olemisesta. Koronarokotukset sopivat yhdeksi uhkakuvaksi ja koronarajoitukset uhriutumisen lietsomiseen.
Oikeistopopulisteilla on vahva käsitys omasta oikeassa olemisesta ja moraalisesta ylemmyydestä. Toista mieltä olevat eivät ole pelkästään väärässä, vaan he ovat pahoja, kansan vihollisia. Seuraava askel tästä on radikaaleimmille väkivalta.
Trumpilaisuus otollista
rokotteiden vastustajille
Osaksi koronarokotusten vastustaminen liittyy vanhempaan rokotevastaisuuteen. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Italiassa äärioikeisto on jo pitkään hankkinut jalansijaa rokotevastaisten joukossa.
Yhdysvalloissa rokotevastaisuuden uusi nousu alkoi vastareaktiona vuosien 2014–2015 tuhkarokkoepidemian torjuntatoimiin. Rokotevastaisten viestintä ryhtyi korostamaan valinnanvapautta eli oikeutta kieltäytyä rokotuksista.
Valinnanvapaus on teema, jota republikaanipoliitikkojen on vaikea vastustaa. Rokotevastaiset perustivat rahoituskanavia ja tukiryhmiä suosimilleen poliitikoille. Ne alkoivat myös kerätä rahaa laajemmalle yleisölle suunnattuun julkaisutoimintaan.
Rokotevastaisuus on suosittua trumpilaisessa MAGA-liikkeessä (Make America Great Again). Samat henkilöt usein uskovat vuoden 2020 vaalit varastetuiksi Donald Trumpilta, kannattavat aseenkanto-oikeutta sekä vastustavat aborttia.
Trumpilaisuuden vankimpia kannattajia ovat evankelikaaliset kristityt. Washington Postin Jack Jenkinsin mukaan tiukan linjan kristityt nationalistit ovat yhä enemmän siirtäneet painopistettä koronarokotusten ja -rajoitusten vastustamiseen, nyt kun Trump ei enää ole virassa ja tammikuun kongressinvaltaajia vastaan käydään oikeutta.
Salaliittoteoreetikot ”löytävät” yhä uusia juonia. NBC:n mukaan tuoreimpiin kuuluu väite, että lääkärit jättävät tahallaan parantamatta rokottamattomat koronapotilaat ja sairaaloissa jopa tapetaan heitä.
uutiskirje 
