Keskustan ja vihreiden jännitteiset välit hallituksessa saivat maanantaina uutta polttoainetta, kun maa- ja metsätalousministeriö lähetti lausunnoille asetuksen, joka sallisi suden kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2022. Kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.
– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja nyt esitämme sen sallimista myös sudelle. Metsästyksen avulla säädellään susikannan kasvua, ehkäistään vahinkoja ja edistetään suden hyväksyttävyyttä. Metsästyksen toteutusta on valmisteltu huolellisesti ja laajapohjaisesti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi.
Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.
Vihreät ärähtivät heti, kun ministeriön asetusluonnos julkistettiin. Puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo piti esitystä suorastaan pöyristyttävänä.
Maa- ja metsätalousministeriön tekemä esitys suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta on suoraan sanoen pöyristyttävä!
Susi luokitellaan erittäin uhanalaiseksi eläimeksi Suomessa. Tätä asetusta ei tule missään nimessä saattaa voimaan. Susi kuuluu Suomen luontoon.
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) November 1, 2021
Ohisalon mukaan asetusta ei tule missään nimessä hyväksyä. ”Susi kuuluu Suomen luontoon”, hän twiittasi.
Samaa mieltä oli ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).
Pöyristymisestään kertoi myös kansanedustaja Jenni Pitko (vihr.), koska suden suotuisan suojelun tason määrittäminen on vasta työn alla.
– Metsästämisellä halutaan ‘lisätä sosiaalista hyväksyntää’, mutta jo nyt kaatolupia myönnetään häiriötä aiheuttaville yksilöille ja silti suhtautuminen susiin ei ole muuttunut myönteisemmäksi. Susivihan lietsonnan poistamiseen ei selvästi riitä muutaman suden kaato vaan tuntuu, että vapaa tappaminen on joillekin ainut hyväksyttävä tie, Pitko kommentoi tiedotteessaan.
Pitkon mielestä olisi järkevää ja oikein keskittyä löytämään toimivat keinot ihmisen ja suden yhteiselolle.
– Niitä on tutkittu ja kokeiltu esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen Susilife-hankkeessa. Valitettavasti tuntuu, että näitä asioita ei haluta ottaa käyttöön. Tutkijoita, jotka näitä ovat kehitelleet, on maalitettu ja pilkattu.
”Pedot eivät kuulu koulutielle”
Keskustan kansanedustajan Pekka Aittakummun mielestä on kestämätöntä, että sudet, jotka ovat petoja, vaarantavat maaseudulla ihmisten elämän, vaikeuttavat maatalouden harjoittamista ja hankaloittavat lasten kouluun kulkemista.
– Maamme susikanta on suurin sataan vuoteen. Susivahingot ovat lisääntyneet merkittävästi ja aiheuttaneet maatalousyrittäjille isoja rahallisia menetyksiä.
– Susien tunkeutuminen liian lähelle ihmisten elinpiiriä on iso ongelma muun muassa kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla. Tätä todellisuutta voi olla Helsingistä käsin vaikea ymmärtää, vaikka sielläkin on viime keväänä susi nähty, Aittakumpu kommentoi.
Mikko Kärnä (kesk.) leimasi arvostelijat tyypillisiksi kaupunkilaisvihreiksi, joilla ei ole maaseutuun mitään kosketusta.
– Vihreiden kannattaisi vierailla vaikkapa Siikalatvalla, jossa lapsille on jaettu koulumatkoille kelloja susien karkottamiseksi. Tällainenkö on vihreä unelma maaseudusta?
Kärnä vetosi myös hallitusohjelmaan.
– Ensi talvena aletaan laittamaan susia turkiksiksi ja te ette sitä pysty estämään. Tekin olette saaneet niitä hanhien ruokintapeltoja rakennella, joten hyväksykää nyt mukisematta tämä hallitusohjelman mukainen asetus.
uutiskirje 
