Tänä syksynä sähkökatkot ovat vaivanneet Kuubaa. Ikääntyvä infrastruktuuri ja ongelmat polttoainetoimituksissa ovat vieneet saarivaltion sähköntuotantojärjestelmän kriisiin, joka voi nopeuttaa uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä.
Viranomaisten mukaan voimalarikot ja huoltotöiden viivästyminen ovat syypäitä sähkökatkoihin. Lisäksi jakelulinjoilla on ongelmia varaosien puutteen vuoksi.
Kuuba tuottaa itse puolet lämpösähkövoimaloidensa tarvitsemasta polttoaineesta, mutta loput täytyy tuoda ulkomailta. Kuuba on sopinut Venezuelan kanssa, että Venezuela toimittaa Kuubaan noin 53 000 barrelia öljyä ja öljyjohdannaisia päivässä. Venezuelan romahtaminen oman kriisinsä alle on kuitenkin johtanut öljytoimitusten epäsäännöllisyyteen.
Kuubalaisille perheille nykyinen tilanne tuo mieleen pitkiksi venähtäneet sähkökatkokset 1990-luvun alussa, kun Kuuban tärkein polttoainetoimittaja Neuvostoliitto romahti ja polttoaineiden tulo lakkasi.
Voimaverkko kriittisessä tilassa
Yhdysvaltain kauppasaarto on estänyt sekä tankkerien rantautumista että voimalalaitteistojen kunnossapidolle tarpeellisten varaosien hankkimista. Kauppasaarron vuoksi Kuuban on vaikea saada lainaa eikä valtion omasta kassasta liikene yhtään ylimääräistä, sillä kolmen vuosikymmenen talouskriisin päälle pamahtanut koronapandemia on tehnyt välttämättömäksi priorisoida lääkkeiden ja ruuan tuontia.
Maan voimaverkon kriittisen kehno tila ja riippuvuus polttoaineiden tuonnista luovat yhdessä haavoittuvuutta ja nakertavat maan pyrkimystä kohti energiariippumattomuutta.
Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Kuuban lämpösähkövoimalat on rakennettu Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan teknologialla ja ne ovat jo reippaasti ylittäneet odotetun 30–35 vuoden elinkaarensa. Voimaloiden korjaaminen ajanmukaisiksi saattaisi maksaa jopa 70 miljoonaa euroa voimalaa kohden.
Valtio kannustaa, mutta hinta hillitsee
Vuonna 2014 Kuuban hallitus hyväksyi suunnitelman uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä. Sen mukaan vuonna 2030 maan energiasta 24 prosenttia tulee puhtaista lähteistä ja energiatehokkuutta ja omavaraisuutta parannetaan ulkomaisten investointien tuella.
Vuonna 2019 säädetyssä laissa puolestaan on kannusteita puhtaan energian pientuotantoon ja ylijäämäenergian myymiseen valtakunnan voimaverkkoon sekä tariffi- ja verohelpotuksia henkilöille ja yrityksille, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa.
Aurinkoenergian käyttöönotto on pisimmällä. Kuubassa aurinko säteilee keskimäärin yli viisi kilowattia neliömetriä kohden päivässä. Lukema on korkea. Viime kesänä säädettiin, että aurinkoenergiajärjestelmiä saa tuoda maahan tullitta ja vailla kaupallisia tarkoitusperiä.
Ostointoa hillitsee hinta. Aurinkopaneeleista joutuu maksamaan yli tuhat euroa kappaleelta. Kuubalaisten kuukausipalkat ovat noin 50–350 euroa. Vaikka valtio ostaa ylijäämäenergian kuluttajalta, harva pitää aurinkoenergiajärjestelmää hintansa arvoisena. Alkuinvestointi on maksanut itsensä takaisin vasta monen vuoden kuluttua.
uutiskirje 
