Pakistanin Lahoressa asuva Sarah Tajammal, 23, eli synkkiä aikoja vielä pari viikkoa sitten: hän taisteli korkeaa kuumetta, pahoinvointia, oksentelua ja äärimmäistä uupumusta vastaan. Hän poti dengue-kuumetta.
Tajammal saattoi saada tartunnan kotikulmiltaan, sillä seudun ”kostean vihreä ympäristö” suosii kuumetta levittävää hyttyslajia. Hän oli kuitenkin onnekas, sillä hän välttyi taudin vakavimmalta muodolta ja sairaalahoidolta.
Punjabin maakunnassa dengue-tapauksia on havaittu yli 10 000, ja uusia tulee koko ajan. Sairaaloissa kaikille ei riitä vuodepaikkoja, ja jotkut joutuvat makaamaan paareilla käytävässä.
Hyttynen sopeutuu
Pakistanissa raportoitiin dengue-kuumetta ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäistä epidemiaa saatiin odottaa vuoteen 2005, jolloin sellainen puhkesi Karachissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana epidemioita on ollut kolmessa Pakistanin maakunnassa, Punjabin lisäksi Sindhissä ja Khyber Pakhtunkhwassa (KP).
Lahore taistelee dengue-virusta vastaan, eikä satamakaupunki Karachin tilanne vaikuta hyvältä sekään.
– Meille tulee lasteittain dengue-tapauksia. Se näyttää syrjäyttäneen covidin, Karachin Indusin sairaalan tartuntatautien osaston johtaja tri Naseem Salahuddin sanoo.
Denguen leviäminen Karachista Lahoreen ja sieltä Punjabin eri osiin ja niistä edelleen KP:n suhteellisen lauhkeille alueille viittaa siihen, että virusta kantava hyttyslaji on sopeutunut lauhkeaan ilmastoon. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja matkailun lisääntyminen tukevat sen leviämistä edelleen.
Hallitsematon tilanne
– Tauti on muuttunut ankarammaksi, mutta hallituksen toimet ovat epäjohdonmukaisia ja vailla pitkän tähtäimen tautien hallinnan strategiaa, Aga Khanin yliopiston mikrobiologian professori Erum Khan hamittelee.
Salahuddin varoittaa, että elleivät viranomaiset puhdista kaupunkia jätteistä, sadevesialtaista, tulvivista viemäreistä ja rikkonaisista vesiputkista, terveyskatastrofi odottaa.
Islamabadin Comsatsin yliopiston virologi Ijaz Ali syyttää hallintoa kyvyttömyydestä ymmärtää hyttysen käyttäytymistä tai elinympäristöä. Mikä vielä pahempaa, valtio ei salli sen enempää omaa tutkimusta aiheesta kuin muiden maiden tieteellisen tutkimustiedon hyödyntämistäkään.
– Denguen vuosittainen esiintyminen ja chikungunya- ja zika-virusten ilmaantuminen viittaa siihen, ettei tauteja nykyisillä strategioilla ole onnistuttu hallitsemaan.
Haaveena geneettisesti muunnellut hyttyset
Hyttysten levittämiä tauteja torjutaan suihkuttamalla hyönteismyrkkyjä kaupunkien ylle. Myrkkyjen käyttö on kuitenkin johtanut siihen, että hyttyset sietävät entistä vahvempia myrkkyjä.
– Ulkoilman myrkkypölytykset ovat pelkkää kosmetiikkaa ja kaikkein tehottomin keino, Ali sanoo.
Ali itse uskoo, että parhaat tulokset saataisiin yhdistämällä hyönteismyrkyt, hyttysansat ja geneettisesti muunnellut, luontoon vapautetut hyttyskannat. Hän on jo yli vuosikymmenen yrittänyt saada viranomaiset lämpenemään ajatukselle, tuloksetta.
Geneettisesti muunneltujen hyttyskantojen idea on siinä, että kun muunnellut kannat pariutuvat villien kantojen kanssa, niiden jälkeläiset kuolevat jo toukkavaiheessa. Pikkuhiljaa lisääntymiskykyiset hyttyset vähenevät.
Ongelmallinen idea
Idean käytännön toteutuksen tiellä on muutamia esteitä. Yksi niistä on kansan reaktioiden pelko.
– Viranomaiset ovat sanoneet minulle, että jos leviäisi tieto, että hallitus taistelee virusta vastaan vapauttamalla luontoon vielä lisää hyttysiä, se joutuisi kohtaamaan kansan vihan, Ali selittää.
Toinen este liittyy itse geneettisen muuntelun ongelmallisuuteen.
– Ei voida sulkea pois, että geneettisesti muunneltujen hyttysten vapauttamisella luontoon voi olla ennalta-arvaamattomia vaikutuksia. Minkä tahansa ekosysteemiä muuttavan biologisen intervention hyötyjä ja haittoja täytyy punnita hyvin tarkoin, Pakistanin korkein terveysviranomainen tri Rana Safdar pohtii.
– Geneettinen muuntelu voi muuttaa hyttysen ominaisuuksia enemmän kuin oli tarkoitus. Uuden lajin vuorovaikutus taudinkantajien kanssa voi johtaa uusiin ympäristöongelmiin, joihin maa ei ole valmistautunut. Luonnon kiertokulkuun puuttuminen voi myös lisätä hyttysten kantamien muiden tautien vaaraa, Safdar sanoo.
uutiskirje 
