Tiistaina julkaistut lokakuun työllisyysluvut olivat iloinen yllätys heikommin menneen syyskuun jälkeen. Työllisyysasteen trendiluku nousi 72,7 prosenttiin ja työttömyysasteen laski 7,1 prosenttiin. Työllisyyden koronakuoppa täyttyi yllättävän nopeasti.
Hyvien lukujen varjossa piilee kuitenkin kaksi ongelmaa: paheneva kohtaanto-ongelma ja pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen mukaan työmarkkinat ovat ennennäkemättömässä tilanteessa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitetaan julkiseen työ-voimapalveluun enemmän kuin koskaan aiemmin ja samaan aikaan työnhakijoita on paljon enemmän kuin koronaa edeltävinä vuosina, hän kirjoittaa TEMin verkkosivuilla .
Yllättävimpänä Pylkkänen pitää sitä, että työtä etsivät ovat samalta alalta, jossa myös avoimet työpaikat olisivat tarjolla. Tämä jos mikä on hänen mukaansa kohtaanto-ongelma konkreettisimmillaan.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kohtaanto-ongelmassa on käyty vain kerran aikaisemmin historiassa yhtä korkeassa lukemassa. Viime viikolla julkistetussa Tilastokeskuksen kyselyssä työnantajat luokittelivat avoinna olevista työpaikoista 67 prosenttia vaikeasti täytettäviksi.
TEM:n työnvälitystilaston mukaan aloja, joilla on eniten sekä työnhakua että työpaikkoja ovat palvelualat, myyntityö, hoiva-ala sekä rakennus-, konepaja- ja kuljetusala.
Sekä Pylkkäsen että Appelqvistin mukaan talouskasvun näkökulmasta akuutti kysymys on, miten saada näiden samojen alojen työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaamaan.
Teollisuusliiton Aalto tyrmistynyt
Pylkkänen peräänkuuluttaa nopeita digiratkaisuja. TE-palveluiden uusi digitaalinen palvelualusta otetaankin ensi vuonna käyttöön.
Kohtaanto-ongelmasta raportoi tänään myös Teollisuusliitto luottamusmieskyselynsä pohjalta.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan nyt tarvitaan elinkeinoelämältä ja teollisuudelta ryhtiliikettä tilanteen korjaamiseksi.
– Kaikista nopeimmat keinot akuutin työvoimapulan helpottamiseksi ovat julkisen vallan sijaan elinkeinoelämän omissa käsissä, mutta jostain syystä näitä keinoja ei haluta käyttää. Teollisuudessa ei näytä olevan minkäänlaista palkkakilpailua osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Yritykset eivät ole myöskään järjestäneet koulutuksia tai pyrkineet muuten vahvistamaan työvoiman osaamista. Ottaen huomioon työvoimapulan yleisyys teollisuuden yrityksissä, kyselytutkimuksen tulokset ovat tyrmistyttäviä.
Pitkäaikaistyöttömyys juuttui korkealle
Pitkäaikaistyöttömyys nousi koronakriisin aikana selvästi, eikä siinä lokakuussa nähty kuin melko vaatimatonta paranemista. Pitkäaikaistyöttömiä oli TEM:n mukaan lokakuussa edelleen 108 000. Se väheni edelliskuusta vain tuhannella henkilöllä.
– Siinä missä vielä kesällä saatettiin ajatella, että kyse on vain hetkellisestä viipeestä, alkaa syksyn edetessä olla yhä selvempää, että pitkäaikaistyöttömien osalta puhutaan jokseenkin isoista kohtaanto-ongelmista, Keskuskauppakamarin Appelqvist sanoo.
Ministeriön erityisasiantuntija Liisa Larjan mukaan pitkäaikaistyöttömät ovat työvoimapolitiikan avainryhmä, koska työttömistä työnhakijoista jo 42 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä.
Pitkäaikaistyöttömissä on ihmisiä monenlaisista ammateista. 10 % on ulkomaalaisia, 10 % ilmoittanut pitkäaikaissairauden ja lopuista 40 % ikääntyneitä. Kasvua on ollut kaikissa ryhmissä. Eniten ulkomaalaisilla, nuorilla, palvelutyöntekijöillä ja ilman hakuammattia olevilla. pic.twitter.com/ETsS6ly8Az
— Liisa Larja (@LiisaLarja) November 23, 2021
Pitkäaikaistyöttömyydessä kasvua on ollut kaikissa ryhmissä, mutta eniten ulkomaalaisilla, nuorilla, palvelutyöntekijöillä ja ilman hakuammattia olevilla.
Pitkäaikaistyöttömistä 10 prosenttia on ulkomaalaisia, 10 prosenttia sairaita ja lopuista 40 prosenttua ikääntyneitä, Larja twiittasi.
uutiskirje 
