Kun Bonolo Monthen naapurit Botswanassa heittivät pois ämpärikaupalla takapihallaan kasvavan marulapuun kypsiä, maahan pudonneita hedelmiä, hän ensin suri hukkaan menevää ruokaa ja rahaa. Sitten hän ryhtyi toimeen.
Marula (Sclerocarya birrea) on luonnonvaraisena kautta Afrikan kasvava sitkeä puu, jonka hedelmissä on runsaasti ravinteita ja vitamiineja. C-vitamiinia on kahdeksan kertaa enemmän kuin appelsiineissa.
Bonolo Monthe puolestaan on sarjayrittäjä ja maataloustuotteiden jalostaja, joka on muuttanut marulapuun hedelmäjätteen sokerittomiksi tai vähäsokerisiksi säilykkeiksi ja hilloiksi. Hän perusti siihen tarkoitukseen vuonna 2017 yhdessä Olayemi Agangan kanssa sosiaalisen yrityksen nimeltä Maungo Craft. Yhtiö tekee myös marmeladeja ja sokeritonta sipuli- ja baobab-chutneytä.
Lukuisia palkintoja tuotteistaan jo nyt saanut Maungo Craft auttaa vähentämään ruokahävikkiä ja samalla valmistaa herkullisia ruokia sekä luo työpaikkoja maatalouden arvoketjun eri osiin.
Tonneittain hedelmäjätettä
– Liian monet ihmiset näkivät marulan pelkkänä kiusankappaleena. Me näimme mahdollisuuden kerääntyä yhteen ja pitää hauskaa hilloa keittämällä, Monthe selittää. Ystävykset näkivät myös tilaisuuden ansaita vähän rahaa paikallisilla maalaismarkkinoilla pääkaupunki Gaboronessa.
– Matkallamme opimme, että kun valmistetaan kosmeettista marula-öljyä, kolmestasadasta tonnista marulahedelmälihaa saadaan kaksitoista tonnia kosmeettista öljyä. Aloimme miettiä, mitä tapahtuu kaikille ylitse jääneille hedelmätonneille.
– Päätimme tehdä säilykkeitä marulapuun hedelmistä, jotka Botswanassa tyypillisesti jäävät käyttämättä, Monthe muistelee.
Orpojen vilja
Maungo Craft tekee yhteistyötä paikallisten kauppiaiden kanssa eli ostaa heiltä hillojen ja marmeladien raaka-aineet hedelmälihasta mausteisiin. Samalla on syntynyt yli tuhat työpaikkaa sadonkorjaajille.
Yhtiöllä on myös suhteita toisiin yhtiöihin, jotka käyttävät marulan siemeniä kosmetiikan valmistamiseen. Maungo Craft saa niiltä hedelmälihan, joka muuten menisi kaatopaikalle.
– Marula on alihyödynnetty hedelmä. Aikoinaan se oli oleellinen osa ruokajärjestelmää ja sitä kutsuttiin orpojen viljaksi. Marulan kaltaisten hedelmien ja viljojen integroiminen uudelleen osaksi ruokajärjestelmäämme on keskeistä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja siihen sopeutumisessa. Herkullisen maun lisäksi tämä tekee hedelmän hyödyntämisestä tärkeää meille, Aganga selittää.
Kulttuuri pulloon
Maailmanlaajuisesti marula-öljymarkkinan arvon arvioidaan kohoavan vuoteen 2025 mennessä noin 51 miljoonaan euroon.
Monthe kertoo, että yhtiö on laajentumassa kotimarkkinoillaan sekä silmäilemässä ulkomaan markkinoita Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalainen ruokajulkkis Martha Stewart on suositellut yhtä yhtiön tuotetta, joten ovi Amerikkaan on raollaan.
– Me aiomme myös luoda alihyödynnetyistä ruoka-aineista uusia tuotteita. Me pistämme kulttuurimme pulloon, Monthe sanoo.
lehti 