Kenialaisella Rahab Munenella oli kenkäkauppa, mutta pandemia kaatoi sen toissa vuonna. Hän vaihtoi alaa ja alkoi myydä elintarvikkeita kärrystä Thikan valtatien varrella.
– Poikani ja minä ostamme hedelmät, vihannekset ja viljat suoraan maanviljelijöiltä. Aluksi se toimi hyvin, sillä ihmiset eivät koronaviruksen takia halunneet lähteä kodeistaan. Mutta tänään ruuan hinnat ovat hyvin korkeita ja monet ostavat suoraan maatiloilta, sillä se on halvempaa, Munene kertoo.
– Yhdeksänkymmenen kilon maissisäkki maksaa nyt vähintään 3 000 shillinkiä (23 euroa). Kuukausi sitten hinta oli 2 600 shillinkiä (20 euroa). Emme pääse enää edes omillemme.
Huono siemen, pieni sato
Kenian tilastokeskuksen lokakuisen ilmoituksen mukaan ruuan hinnat olivatkin Keniassa nousseet vuodessa 10,6 prosenttia. Jos vertailukohdaksi otetaan pandemiaa edeltänyt tammikuu 2020, vehnän hinta oli noussut 38 prosenttia ja maissin 44 prosenttia.
Yksi syy hintojen nousuun on viljelijöiden käyttämissä siemenissä, jotka huonolaatuisina tuottavat vain pieniä satoja.
Vuonna 2019 laadittu siementen saatavuusindeksi paljastaa, että alle kymmenellä prosentilla maailman pienviljelijöistä on käytössään laadukkaita, ilmastonmuutoksen vaikutuksia sietäviä siemenlajikkeita.
Sertifioimattomat siemenet
Siemenjärjestelmien kenialainen analyytikko Desmond Kipkorir sanoo, että viimeisimpienkin tietojen mukaan maanviljelijöillä on maataloustarvikemyyjien määrän lisääntymisestä huolimatta vaikeuksia hankkia korkealaatuisia siemeniä tai saada niitä ajallaan.
– Siemenjärjestelmissä on kyse paljosta muustakin kuin siementen tuottamisesta. Moni tekijä yhdessä johtaa tuotettujen siementen oikea-aikaiseen toimittamiseen kohtuuhinnalla. Vielä vuonna 2016 jopa 90 prosenttia afrikkalaisista maanviljelijöistä turvautui epävirallisiin siemenjärjestelmiin, Kipkorir selittää.
Sertifioimattomat siemenet eivät Kipkoririn mukaan pysty vastaamaan ilmaston muuttumisen ja äärisäiden, maan huonontumisen ja viljelyalan pienentymisen, veden ja energian puutteen sekä alati kasvavan väestön ja ruuan kysynnän tuottamiin vaikeuksiin.
– Epäviralliset siemenjärjestelmät ovat valtion laitosten kontrollin ulkopuolella. Aiemmista sadonkorjuista säästetyt tai naapureilta lainatut tai paikallisilta toreilta ostetut siemenet ovat monissa suhteissa vajavaisia, Chelangat Ochieng Kenian maatalousministeriöstä kertoo.
– Sertifioimattomia siemeniä on saatavilla ja ne ovat kohtuuhintaisia. Mutta ne eivät sopeudu uusiin olosuhteisiin ja niiltä puuttuu itämisvoimaa sekä vastustuskykyä tauteja vastaan.
Kipkorir kuitenkin huomauttaa, että sertifioitujen siementen hinta on liian korkea. Valtion hintatukea tulisikin lisätä, jotta viljelijöillä olisi varaa parhaisiin siemeniin.
lehti 