Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti keskiviikkona vuosittaisen raporttinsa hallituksen finanssipolitiikan linjasta. Raportissa annetaan tunnustusta elvytystoimille koronakriisissä, mutta siinä on myös perinteinen mutta: julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ja velkaantuminen eivät ole hävinneet minnekään.
Joka tapauksessa nykyinen kriisi on arviointineuvoston mukaan osoittanut, että kyky tukea taloutta finanssipolitiikalla on ensiarvoisen tärkeää. Finanssipoliittista liikkumavaraa on jatkossakin oltava riittävästi, jotta sillä voidaan torjua tulevien kriisien kielteisiä vaikutuksia.
Hallituksen tukitoimet vauhdittivat talouden elpymistä vuonna 2021 ja myös tälle vuodelle valittua ekspansiivista finanssipolitiikan viritystä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän johdosta.
Hallituksen päätöstä korottaa menokehystä kesken kauden arviointineuvosto ei kannata. Sen mielestä hallituksen olisi pitänyt luoda finanssipoliittista liikkumavaraa leikkaamalla joitakin muita valtion menoja.
”Normaalioloissa finanssipoliittista viritystä voitaisiin pitää liian löysänä”, neuvosto toteaa.
”Mahdollisuus odotettua heikompaan talouskehitykseen ja tarve lieventää kriisin aikana kertyneitä vahinkoja voivat kuitenkin perustella talouden toipumista tukevaa finanssipolitiikan viritystä.”
Neuvoston mielestä olisi silti hyödyllistä, jos hallitus perustelisi syyt löysähkölle finanssipoliittiselle linjalleen selkeästi.
Velka uhkaa kasvaa edelleen
Neuvosto on huolissaan siitä, että jo yli vuosikymmenen vallinneen julkisen talouden rakenteellisen alijäämän odotetaan pysyvän suurena myös nykyisen kriisin jälkeen. Tämän vuoksi julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden suunnittelu olisi aloitettava mahdollisimman pian.
Keskipitkällä aikavälillä velka-aste kasvaa edelleen ilman korjaavia toimia. Tilanteen vakauttamiseksi tarvittaisiin neuvoston mukaan tulevina vuosina vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2–0,4 prosentilla suhteessa BKT:hen eli leikkauksia puolesta miljardista miljardiin.
Korkeammilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli hallituksen julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa. Tämän vuoksi neuvoston mielestä on tarpeen arvioida kaikkia työllisyysuudistuksia kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.
Hallitus on sen mukaan tehnyt merkittäviä toimia työllisyyden lisäämiseksi, mutta korkea työttömyys rasittaa edelleen julkista taloutta. Tarvitaan lisää toimia lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.
Hallitus tekee uusia julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä helmikuussa.
Tilastokeskuksen mukaan joulukuun työllisyysaste oli Suomessa ennätyksellinen 73,5 prosenttia.
”Vaikka on vaikeaa suoraan osoittaa, että myönteinen kehitys olisi politiikkatoimien aikaansaamaa, on todennäköistä, että talouden tukeminen kriisin aikana on edistänyt työllisyyttä”, arviointineuvosto toteaa.
uutiskirje 