”Nyt rakennetaan pohjaa tulevaisuudelle”, sanoo vasemmiston Kuopion ääniharava

Kuopiolainen aluevaltuutettu Laura Meriluoto keräsi vaaleissa 1 094 ääntä ollen kotikaupungissaan toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas.

Äänimäärä oli yllätys, vaikka Meriluoto on ollut jo pitkään mukana kunnallispolitiikassa.

– Etukäteen ei tiennyt yhtään mitä odottaa. Nämä olivat hyvin erilaiset vaalit kuntavaaleihin verrattuna ja varauduin mielessäni isoon pettymykseen. Olen iloinen omasta tuloksestani, mutta myös hyvästä yhteistuloksesta, hän sanoo.

Vasemmisto sai kuusi valtuustopaikkaa Pohjois-Savon aluevaltuustoon.

– Kyllä tässä heti alkaa vastuu painamaan hartioita, tämä on todella tärkeä kausi ja edessä on kovaa työtä.

Koronatilanteesta johtuen tavallisen vaalityön tekeminen ei ollut mahdollista. Meriluoto kertoo, että kampanjaa tehtiin lähinnä sosiaalisen median alustoilla.

– Se tuntui oudolta ja pelotti, että miten se vaikuttaa tulokseen. Minulla oli sillä tavalla hyvä lähtökohta, että kuntavaaleista oli aika vähän aikaa, tein silloin ison työn ja pääsin kohtaamaan äänestäjiä, joten ehkä olin vielä kuopiolaisten muistissa.

Kampanjassaan Meriluoto lähti liikkeelle olettamasta, ettei ihmisille välttämättä ole selvää, mistä aluevaaleissa on kyse.

– Olen ollut iloinen siitä miten tärkeänä ihmiset tuntuivat pitävän äänestämistä, vaikka äänestysinto alhaiseksi jäikin. Äänestysprosentti osoittaa, että ihmiset eivät ole oikein nähneet sitä roolia, joka aluevaltuustoilla on.

Vasemmistoa tarvitaan

Ensimmäiset aluevaalit olivat Meriluodon mukaan historiallinen ja tärkeä hetki, johon tarvittiin mukaan vasemmistolaisia ehdokkaita.

– Ei siinä ollut kahta kysymystä, että lähdenkö ehdolle. Aluevaltuusto tulee olemaan paljon vartija aina, mutta etenkin tämä ensimmäinen kausi tulee olemaan merkittävä. Nyt rakennetaan pohjaa tulevaisuudelle, hän toteaa.

Mikäli kaikki menee hyvin, tulee Pohjois-Savosta reilu ja tasa-arvoinen hyvinvointialue, jossa pidetään vahvasti lähipalveluista kiinni.

– On tärkeää siirtää palvelujen painopistettä erityistasolta perustasolle, jotta pystytään ennaltaehkäisemään ihmisten vakavampia ongelmia. Keskeinen rooli on myös sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiolla, eli sillä että sosiaalipalvelujen asemaa vahvistetaan sote-keskuksissa moniammatillisten tiimien kautta.

Tulevaisuudessa Pohjois-Savon pitäisi pystyä paremmin ennaltaehkäisemään paitsi terveyshaittoja niin myös muun muassa mielenterveysongelmia.

Alueen suurimmat haasteet ovat sairastavuudessa, taloudellisessa pärjäämisessä ja henkilöstön saatavuudessa.

– Nyt näyttää siltä, että ollaan iso häviäjä siinä, miten meille on tulossa rahoitusta suhteessa siihen, kuinka paljon sitä tarvittaisiin. Rahoituksen lisäksi henkilöstön saatavuus on aito ongelma, etenkin maaseutualueilla. Toivon myös, että valtakunnallisella tasolla panostetaan hoitoalan työntekijöiden asemaan ja saadaan aikaan sellaiset palkkaratkaisut, jotka tekevät työstä ylipäätään houkuttelevampaa.

Aluevaltuustotyöskentelyltä Meriluoto odottaa rohkeaa otetta ja uskallusta satsata oikeisiin asioihin ja kehittää palveluja.

– Toivon, että valtuustossa vallitsee hyvän yhteistyön kulttuuri, niin että uskalletaan keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Eri mieltä voidaan olla ihan julkisestikin, mutta toivon, että asioita pystytään viemään asiallisesti eteenpäin.

Aluevaltuustossa Meriluodon listalla ovat vahvasti eriarvoisuuskysymykset, kuten päihde- ja mielenterveyspalveluihin satsaaminen ja pienituloisten aseman vahvistaminen esimerkiksi palvelumaksuja alentamalla sekä hoivapalvelut. Myös ilmastoasiat pitää uusia päätöksiä tehdessä ottaa huomioon.

– Päästönäkökulmat pitää miettiä hankintoja tehdessä, jotta päästään rakentamaan tästä sellaista vihreää hyvinvointialuetta.

Ennen kaikkea hyvinvointialueen rakentaminen on vahvasti naiskysymys.

– Meillä on hyvin naisvaltainen työntekijäjoukko ja monet palvelut vaikuttavat erityisesti naisiin, joten sukupuolinäkökulma on hyvä pitää mielessä.